Hyvinvointiteknologian käyttö 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä
Hihnala, Regina; Irani, Bahareh; Pääkkö, Outi (2015)
Hihnala, Regina
Irani, Bahareh
Pääkkö, Outi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192433
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaista hyvinvointiteknologiaa 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä on käytössä ja millaisia laitteita tai sovelluksia sen ehkäisyyn on olemassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää millaisia vaikutuksia niillä on ollut tutkimuksiin osallistuneiden elämäntapoihin ja terveyteen.
Opinnäytetyön metodina sovellettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineiston sisäänottokriteerinä oli, että tutkimus koskee hyvinvointiteknologian käyttöä 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä, tutkimus on ajankohtainen ja se on peräisin luotettavalta taholta. Poissulkukriteerinä oli, että tutkimus koski enemmän sairauden omahoitoa.
Tiedonhakuja suoritettiin kevään sekä syksyn 2015 aikana suomalaisista sekä ulkomaisista terveydenhoitoalan tietokannoista (Cinahl, Medic, PubMed ja Terveysportti) Hakuja tehtiin myös Googlesta ja Google Scholarista. Suomalaisista ja ulkomaisista tietokannoista löytyi huonosti tutkimuksia hyvinvointiteknologian käytöstä 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tämän vuoksi syksyllä hakukriteerejä laajennettiin koskemaan hyvinvointiteknologian käyttöä eri 2-tyypin diabeteksen riskitekijöiden ehkäisyssä. Tämän jälkeen tutkimuksia löytyi runsaasti. Työhön valittiin kolme artikkelia (n=3), yksi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus sekä yhdeksän alkuperäistutkimusta (n=9).
Alkuperäistutkimuksissa käytettyjä teknologioita olivat internetsivustot tai mobiilisovellus yhdistettynä kännykän käyttöön ja/ tai erilaisiin terveydentilan mittareihin. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen otannassa teknologioita olivat puhelin ja/tai tietokone ja matkapuhelin. Artikkeleissa puolestaan käsiteltiin monia eri variaatioita teknologioista, kuten tekstiviestit, terveydenhuollon sähköiset palvelut, mobiilisovellukset ja terveyspelit.
Tutkimuksiin osallistuneiden elämäntavat ja terveys paranivat. Osassa tutkimuksia erot verrokkiryhmään eivät olleet suuria tai verrokkiryhmällä meni paremmin kuin teknologiaryhmällä lyhyellä aikavälillä. Hyvinvointiteknologian käytöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia hoidon saatavuuteen ja hintaan ja kansanterveyden paranemiseen. Asiaa pitää tutkia vielä lisää ja kehittää keinoja ihmisten motivoimiseen huolehtia omasta terveydestään.
Opinnäytetyön metodina sovellettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineiston sisäänottokriteerinä oli, että tutkimus koskee hyvinvointiteknologian käyttöä 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä, tutkimus on ajankohtainen ja se on peräisin luotettavalta taholta. Poissulkukriteerinä oli, että tutkimus koski enemmän sairauden omahoitoa.
Tiedonhakuja suoritettiin kevään sekä syksyn 2015 aikana suomalaisista sekä ulkomaisista terveydenhoitoalan tietokannoista (Cinahl, Medic, PubMed ja Terveysportti) Hakuja tehtiin myös Googlesta ja Google Scholarista. Suomalaisista ja ulkomaisista tietokannoista löytyi huonosti tutkimuksia hyvinvointiteknologian käytöstä 2-tyypin diabeteksen ehkäisyssä. Tämän vuoksi syksyllä hakukriteerejä laajennettiin koskemaan hyvinvointiteknologian käyttöä eri 2-tyypin diabeteksen riskitekijöiden ehkäisyssä. Tämän jälkeen tutkimuksia löytyi runsaasti. Työhön valittiin kolme artikkelia (n=3), yksi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus sekä yhdeksän alkuperäistutkimusta (n=9).
Alkuperäistutkimuksissa käytettyjä teknologioita olivat internetsivustot tai mobiilisovellus yhdistettynä kännykän käyttöön ja/ tai erilaisiin terveydentilan mittareihin. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen otannassa teknologioita olivat puhelin ja/tai tietokone ja matkapuhelin. Artikkeleissa puolestaan käsiteltiin monia eri variaatioita teknologioista, kuten tekstiviestit, terveydenhuollon sähköiset palvelut, mobiilisovellukset ja terveyspelit.
Tutkimuksiin osallistuneiden elämäntavat ja terveys paranivat. Osassa tutkimuksia erot verrokkiryhmään eivät olleet suuria tai verrokkiryhmällä meni paremmin kuin teknologiaryhmällä lyhyellä aikavälillä. Hyvinvointiteknologian käytöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia hoidon saatavuuteen ja hintaan ja kansanterveyden paranemiseen. Asiaa pitää tutkia vielä lisää ja kehittää keinoja ihmisten motivoimiseen huolehtia omasta terveydestään.