Jakamistalouden ilmiöt Helsingissä

Abstract

Terminä jakamistalous on vielä suomalaisille melko tuntematon, mutta yritykset kuten Airbnb, Uber ja tapahtumat kuten Ravintolapäivä ovat jo paljon tunnetumpia. Jakamistalous on syntynyt maailman finanssikriisin aikoihin ja se on muutamassa vuodessa kasvanut räjähdysmäisesti, mutta myös jo ehtinyt muuttua matkan varrella. Aihe on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan.

Jakamistalous on jo muuttanut perinteistä liiketoimintaa ja tulevaisuudessa ne yritykset, jotka pystyvät mukautumaan muutoksiin, tulevat pärjäämään parhaiten. Oleellinen kysymys päättävien tahojen pohdittavaksi on kuinka integroida jakamistalous vallitsevaan lainsäädäntöön, sekä miten mukautua uudenlaisten työmuotojen tuomaan ongelmaan esimerkiksi työn verotuksen osalta.

Tämä opinnäytetyö on tehty Haaga-Helian toimeksiannosta ja on osa Sharing City – Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä -hanketta. Selvityksen teoreettinen viitekehys avaa käsitteitä kuten jakamistalous, Sharing City, resurssiviisaus sekä kiertotalous. Päätutkimuskysymys on selvittää millaisia jakamistalouden palveluita, yrityksiä ja ilmiöitä Helsingissä on. Alatutkimuskysymyksissä keskitytään jakamistalouden palveluihin alakategorioissa: liikenne, asuminen ja tilat, ruoka sekä tavarat ja palvelut. Oheinen selvitys on kvalitatiivinen tutkimus, ja tutkimusmenetelminä on käytetty ensisijaisesti havainnointia, mutta myös osallistuvaa havainnointia sekä benchmarkingia. Aineiston kerääminen aloitettiin helmikuussa 2015 ja keruu jatkui opinnäytetyön kirjoittamisen loppuun saakka.

Tulokset osoittavat, että Helsingissä on aiheen tunnettavuuteen verrattuna varsin monia jakamistalouden ideologian omaavia palveluita ja hankkeita. Tulevaisuudessa on tiedossa innovatiivista liikennesuunnittelua sekä entistä resurssiviisaampaa kuluttamista ja kierrättämistä. Helsinki on jakamistalouden ympäristönä leimautunut yhteisöllisten tapahtumien kuten Ravintola- ja Siivouspäivän kautta. Vuodessa on tapahtunut valtavia harppauksia eteenpäin Helsingin jakamistalouden tilassa.

Helsingin kaupungilla on paljon potentiaalia tulla Sharing Cityksi. Ihmiset ovat kiinnostuneita aiheesta, mutta eivät ole vielä omaksuneet uutta ideologiaa jokapäiväiseen arkeensa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia helsinkiläisten asennoitumista ilmiöön, koska ihmiset ovat kuitenkin jakamistalouden ytimessä. Jos ihmiset ovat kovin vastahakoisia, jakamistalous ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jakamistalouden mahdollisuuksia matkailun vetovoimatekijänä kannattaa myös tutkia.

Sharing economy is quite unknown as a term for Finnish people, but companies like Airbnb and Uber with events Restaurant and Cleaning Day are much more widely known. The global financial crisis was the thrust for the sharing economy. It has expanded fast but also transformed during the years. There has been lots of controversy conversation about the sharing economy.

Sharing economy has changed traditional business and in the future the companies that can adapt to the changes will succeed. The key question for decision makers is how to integrate the sharing economy to prevailing legislation but also how to solve the problem of new ways of working, for example in terms of taxation of labor.

This thesis is commissioned by Haaga Helia University of Applied Sciences and is part of a project called “Sharing City – Helsinki to become a forerunner of sharing economy”. The theoretical framework of this research deals with themes like sharing economy, Sharing City, resource wisdom and circular economy. Primary research question is to find out what kinds of services, companies and phenomena related to sharing economy there are in Helsinki. Sub questions aims to find out what these services are, specifically related to categories: transportation, space and accommodation, food together with goods and services. This qualitative research is done by using mainly observation but also participant observation and benchmarking as research methods. Collecting the material began in February 2015 and it continued to the very end of the writing process.

Findings show that there are many services and phenomena already in Helsinki considering the overall awareness of the sharing economy. According to the results, in the future there will be innovative transport planning and even better consuming and recycling in accordance to the principles of resource wisdom. As a milieu of sharing economy, Helsinki has been characterized by its communal events like Restaurant Day and Cleaning Day. Over the past year there have been great strides forward within the scene of sharing economy in Helsinki.

Helsinki has huge potential to become a Sharing City. People are interested in sharing economy but haven’t yet integrated this new ideology into their everyday lives. Further research suggestion is to investigate the attitude towards sharing economy of the residents of Helsinki. People are in the core of sharing economy and if people are not cooperative, ideology doesn’t act the best possible way. The benefits of sharing economy for tourism are worth examining.