Konekitkennän laatu Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kuusentaimikoissa
Nissinen, Mikko (2016)
Nissinen, Mikko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603193378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603193378
Tiivistelmä
Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistys on tehnyt konekitkentää kesällä 2015 yhteensä noin 70 hehtaaria. Kesällä 2016 on tavoite nostaa kitkentäkoneiden määrä kahteen ja kitkentä määrä 200 hehtaariin. Kitkennän peruskoneena toimi säädettävällä maavaralla varustettu harvesteri ja kitkentälaitteena Naarva P25. Kitkennän laadusta ei ollut aiempia tutkimuksia tehty yhdistykselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kitkennän tarkkuuta, kuusentaimien ja lehtipuiden pituuden vaikutusta kitkennän laatuun ja todeta, oliko kitketyt kuviot soveltuvia konekitkentään.
Tarkoituksena oli myös tutkia kitkennän laatua ja löytää kitkentään soveltuvat kuviot ja niiden ominaisuudet.
Tutkimus toteutettiin maastomittauksina systemaattista koealaverkostoa käyttäen. Yhteensä mitattiin 17 kuviota. Tuloksia verrattiin Niko Korhosen (2013) opinnäytetyöstä saamiin tuloksiin. Tulosten vertailun avulla saatiin vertailukohtia kitkennän laadulle.
Tuloksista selvisi, että kuvioiden runkoluvuissa ja kuusentaimien pituuksissa oli huomattavia eroavaisuuksia. Osalla kuvioista oli liian lyhyitä kuusentaimia, mikä vaikutti taimien havainnointiin. Liian pitkiä taimikoita ei sen sijaan löytynyt. Kuvioiden maastonmuodot olivat kaikilla kuvioilla kitkentään soveltuvia. Kitkentätarkkuus oli parempi kuin Korhosen tutkimuksessa.
Tarkoituksena oli myös tutkia kitkennän laatua ja löytää kitkentään soveltuvat kuviot ja niiden ominaisuudet.
Tutkimus toteutettiin maastomittauksina systemaattista koealaverkostoa käyttäen. Yhteensä mitattiin 17 kuviota. Tuloksia verrattiin Niko Korhosen (2013) opinnäytetyöstä saamiin tuloksiin. Tulosten vertailun avulla saatiin vertailukohtia kitkennän laadulle.
Tuloksista selvisi, että kuvioiden runkoluvuissa ja kuusentaimien pituuksissa oli huomattavia eroavaisuuksia. Osalla kuvioista oli liian lyhyitä kuusentaimia, mikä vaikutti taimien havainnointiin. Liian pitkiä taimikoita ei sen sijaan löytynyt. Kuvioiden maastonmuodot olivat kaikilla kuvioilla kitkentään soveltuvia. Kitkentätarkkuus oli parempi kuin Korhosen tutkimuksessa.