Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta
Lajunen, Markus (2007)
Lajunen, Markus
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003095527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003095527
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena on ollut kuvata radonin vaikutukset, sen alueellinen esiintyminen ja radonin
suojaustekniikat. Käytännön osa-alueena on Kontiolahden kunnassa suoritettujen radonmittausten luokittelu ja
analysointi. Työn on tilannut Kontiolahden kunta.
Radon on hajuton ja mauton kaasu, joka voidaan havaita huoneilmasta ja vedestä vain erityisillä mittauksilla.
Radonkaasu liikkuu kallioperän raoissa ja maaperän huokosissa, ja se tunkeutuu rakennuksiin rakenteiden kautta
tai käytettäessä radonpitoista vettä. Asuntojen sisäilman radonista saavat suomalaiset vuosittaisesta säteilyannoksestaan
noin puolet. Pitkäaikainen radonille altistuminen voi aiheuttaa keuhkosyöpää.
Radonsuojauksessa tärkeintä on huolellinen rakentamistyö ja erilaisten vuotoreittien, kuten peruslaatan läpi vietävien
putkistojen ympäristön sekä seinän ja lattialaatan välisten rakojen tiivistäminen.
Rakennuksen sisäilman radonpitoisuutta pystytään ratkaisevasti pienentämään erilaisten teknisten ratkaisujen kuten
radonimurin ja radonkaivojen avulla sekä oikealla ilmanvaihdolla.
Kontiolahden kunnassa on tehty useita laajoja radonmittauksia. Näiden tulosten ja maaperätietojen perusteella
määritettiin osa-alueittain todennäköisimmät korkean radonin alueet ja toimenpidesuositukset täydentäville mittauksille.
Sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoisuus oli yli kaksinkertainen moreenimaahan verrattuna.
Radonmittaukset tulisi ensisijaisesti suunnata alueille, joissa maaperätietojen perusteella korkeat radonpitoisuudet
ovat todennäköisiä. Mittausten tavoitehan on löytää kohteet, joissa rakennusten sisäilman radonpitoisuus on
terveydelle vaaraksi.
suojaustekniikat. Käytännön osa-alueena on Kontiolahden kunnassa suoritettujen radonmittausten luokittelu ja
analysointi. Työn on tilannut Kontiolahden kunta.
Radon on hajuton ja mauton kaasu, joka voidaan havaita huoneilmasta ja vedestä vain erityisillä mittauksilla.
Radonkaasu liikkuu kallioperän raoissa ja maaperän huokosissa, ja se tunkeutuu rakennuksiin rakenteiden kautta
tai käytettäessä radonpitoista vettä. Asuntojen sisäilman radonista saavat suomalaiset vuosittaisesta säteilyannoksestaan
noin puolet. Pitkäaikainen radonille altistuminen voi aiheuttaa keuhkosyöpää.
Radonsuojauksessa tärkeintä on huolellinen rakentamistyö ja erilaisten vuotoreittien, kuten peruslaatan läpi vietävien
putkistojen ympäristön sekä seinän ja lattialaatan välisten rakojen tiivistäminen.
Rakennuksen sisäilman radonpitoisuutta pystytään ratkaisevasti pienentämään erilaisten teknisten ratkaisujen kuten
radonimurin ja radonkaivojen avulla sekä oikealla ilmanvaihdolla.
Kontiolahden kunnassa on tehty useita laajoja radonmittauksia. Näiden tulosten ja maaperätietojen perusteella
määritettiin osa-alueittain todennäköisimmät korkean radonin alueet ja toimenpidesuositukset täydentäville mittauksille.
Sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoisuus oli yli kaksinkertainen moreenimaahan verrattuna.
Radonmittaukset tulisi ensisijaisesti suunnata alueille, joissa maaperätietojen perusteella korkeat radonpitoisuudet
ovat todennäköisiä. Mittausten tavoitehan on löytää kohteet, joissa rakennusten sisäilman radonpitoisuus on
terveydelle vaaraksi.