Asiakaslähtöinen yhteiskehittämishanke Salon työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP)
Virta, Minna (2016)
Virta, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605036065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605036065
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kertoo kehittämishankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2014-2016 Salossa työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP, ennen työvoiman palvelukeskus). Kehittämishankkeen tavoitteena oli jalkauttaa asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen osaksi Salon TYP:n käytäntöjä rakentamalla siihen paikalliseen toimintaan sopiva malli. Kehittämishankkeen avaintoimijoita olivat TYP:n henkilöstö ja TYP:n asiakkaat.
Kehittämishankkeen teoreettisia lähtökohtia on lähestytty kuvailemalla työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, työttömän osallisuuteen liittyviä tekijöitä ja tarkastelemalla työttömien aktivointipolitiikkaa. Oman luvun muodostaa kehittämistoiminnan tarkastelu työelämälähtöisyyden, verkostotoiminnan ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista.
Kehittämishankkeessa kerättiin materiaalia työskentelyn eri vaiheisiin liittyneiden kehittämismenetelmien avulla. Työskentely oli monipuolista ja sen myötä aineistoakin syntyi runsaasti. Aineistoina toimivat työntekijöiden ryhmätyöskentelystä syntyneet tuotokset kuten ryhmäkeskusteluiden muistiot ja toiminnallisen työskentelyn tuotokset. Asiakkaiden työskentelyyn liittyvinä aineistoina syntyivät asiakaskyselyn yhteenveto sekä asiakkaiden kehittämispäivän kehittämistyöpajojen tuotokset.
Hankkeen kehittämismenetelmien valinnan lähtökohtana oli asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen. Menetelmiä olivat dialogiset palaverit, SWOT-analyysi, MeWeUs- ja lapputyöskentely ja asiakaskysely. Suurimman kehittämiskokonaisuuden muodosti asiakkaiden kehittämispäivä, jossa toteutettiin 11 asiakkaiden kehittämistyöpajaa.
Kehittämishankkeen keskeisimmät tulokset olivat työyhteisössä toteutunut oppimisprosessi asiakaslähtöiseen kehittämistoimintaan, asiakaslähtöisyyden vahvistuminen TYP:n kehittämistoiminnassa sekä asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen TYP:ssa. Päätelmänä ja suosituksena voidaan pitää sitä, että hankalassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien palveluissa tulee systemaattisesti ja monin tavoin panostaa asiakkaiden roolin vahvistamiseen palvelun kehittämisessä asiakasosallisuuden lisäämiseksi.
Kehittämishankkeen teoreettisia lähtökohtia on lähestytty kuvailemalla työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, työttömän osallisuuteen liittyviä tekijöitä ja tarkastelemalla työttömien aktivointipolitiikkaa. Oman luvun muodostaa kehittämistoiminnan tarkastelu työelämälähtöisyyden, verkostotoiminnan ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista.
Kehittämishankkeessa kerättiin materiaalia työskentelyn eri vaiheisiin liittyneiden kehittämismenetelmien avulla. Työskentely oli monipuolista ja sen myötä aineistoakin syntyi runsaasti. Aineistoina toimivat työntekijöiden ryhmätyöskentelystä syntyneet tuotokset kuten ryhmäkeskusteluiden muistiot ja toiminnallisen työskentelyn tuotokset. Asiakkaiden työskentelyyn liittyvinä aineistoina syntyivät asiakaskyselyn yhteenveto sekä asiakkaiden kehittämispäivän kehittämistyöpajojen tuotokset.
Hankkeen kehittämismenetelmien valinnan lähtökohtana oli asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen. Menetelmiä olivat dialogiset palaverit, SWOT-analyysi, MeWeUs- ja lapputyöskentely ja asiakaskysely. Suurimman kehittämiskokonaisuuden muodosti asiakkaiden kehittämispäivä, jossa toteutettiin 11 asiakkaiden kehittämistyöpajaa.
Kehittämishankkeen keskeisimmät tulokset olivat työyhteisössä toteutunut oppimisprosessi asiakaslähtöiseen kehittämistoimintaan, asiakaslähtöisyyden vahvistuminen TYP:n kehittämistoiminnassa sekä asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen TYP:ssa. Päätelmänä ja suosituksena voidaan pitää sitä, että hankalassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien palveluissa tulee systemaattisesti ja monin tavoin panostaa asiakkaiden roolin vahvistamiseen palvelun kehittämisessä asiakasosallisuuden lisäämiseksi.