Kotona asuvien seniorien kokemuksia ja näkemyksiä ravintolaruokailusta
Peltonen, Jenni (2016)
Peltonen, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä kotona asuvilla senioreilla oli ravintolaruokailusta. Opinnäytetyö oli toimeksianto Senioriaterioista liiketoimintaa ja elämänlaatua –hankkeelle, jota hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Senioriateria -hanke on jatkoa Nautinnollista ruokailua -hankkeelle, jossa pyrittiin selvittämään millaista seniorien ruokailu oli laitoksissa ja kotona. Nautinnollista ruokailua -hankkeen tuloksissa toivottiin, että kotona asuvien seniorien ravintola-ruokailukokemuksiin paneuduttaisiin.
Opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään sitä, millaisia ravintolapalveluita kotona asuvat seniorit käyttivät, ja millaisia kokemuksia heillä ravintolaruokailusta oli. Yhtenä opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää myös se, millaisia näkemyksiä ja toiveita senioreilla oli ruokailuravintoloista sekä niiden tarjoamista palveluista.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen narratiivista analyysia ja teemoittelua. Aineiston keräämistapana toimi narratiivinen haastattelu. Opinnäytetyön tutkimustuloksista muotoiltiin narratiivisen analyysin avulla ruokailijatyypit. Ruokailijatyyppejä löytyi kaksi; palvelua ja laatua arvostava senioriasiakas sekä perusruokaa arvostava hintatietoinen senioriasiakas. Seniorien ravintolaruokailukokemuksista muotoutui kaksi erilaista kertomustyyppiä. Kertomustyypit olivat kertomuksia positiivisesta ravintolaruokailukokemuksesta ja kertomuksia negatiivisesta ravintolaruokailukokemuksesta. Teemoittelun avulla opinnäytetyön tutkimusaineistosta ilmi käyneitä asioita verrattiin olemassa olevaan tutkimus- ja teoriatietoon. Opinnäytetyön tuloksissa kävi selvästi ilmi se, että ruokailuun ravintolassa liittyy vahvasti sekä sosiaalinen että terveyden ja toimintakyvyn näkökulma. Osa senioreista näyttäytyi tutkimustuloksissa laatutietoisina kuluttajina, jotka halusivat rahoilleen vastinetta hyvän asiakaspalvelun ja laadukkaan ruuan muodossa. Osa senioreista tyytyi siihen että ravintolaruualla sai nälän tyydytettyä. Seniorit olivat kuluttajina yksilöitä, joiden ravintolaruokailukäyttäytymisestä löytyi kuitenkin jonkin verran samankaltaisuuksiakin.
Opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään sitä, millaisia ravintolapalveluita kotona asuvat seniorit käyttivät, ja millaisia kokemuksia heillä ravintolaruokailusta oli. Yhtenä opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää myös se, millaisia näkemyksiä ja toiveita senioreilla oli ruokailuravintoloista sekä niiden tarjoamista palveluista.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen narratiivista analyysia ja teemoittelua. Aineiston keräämistapana toimi narratiivinen haastattelu. Opinnäytetyön tutkimustuloksista muotoiltiin narratiivisen analyysin avulla ruokailijatyypit. Ruokailijatyyppejä löytyi kaksi; palvelua ja laatua arvostava senioriasiakas sekä perusruokaa arvostava hintatietoinen senioriasiakas. Seniorien ravintolaruokailukokemuksista muotoutui kaksi erilaista kertomustyyppiä. Kertomustyypit olivat kertomuksia positiivisesta ravintolaruokailukokemuksesta ja kertomuksia negatiivisesta ravintolaruokailukokemuksesta. Teemoittelun avulla opinnäytetyön tutkimusaineistosta ilmi käyneitä asioita verrattiin olemassa olevaan tutkimus- ja teoriatietoon. Opinnäytetyön tuloksissa kävi selvästi ilmi se, että ruokailuun ravintolassa liittyy vahvasti sekä sosiaalinen että terveyden ja toimintakyvyn näkökulma. Osa senioreista näyttäytyi tutkimustuloksissa laatutietoisina kuluttajina, jotka halusivat rahoilleen vastinetta hyvän asiakaspalvelun ja laadukkaan ruuan muodossa. Osa senioreista tyytyi siihen että ravintolaruualla sai nälän tyydytettyä. Seniorit olivat kuluttajina yksilöitä, joiden ravintolaruokailukäyttäytymisestä löytyi kuitenkin jonkin verran samankaltaisuuksiakin.