Toimiva lääkehuone – sairaanhoitajien käyttäjäkokemukset lääkehuoneesta
Yppärilä, Karoliina; Künnapuu, Jonna (2016)
Yppärilä, Karoliina
Künnapuu, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117215
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on laadittu Toimiva sairaala Living Lab– hankkeen pohjalta. Hanke oli 2012-2014 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vantaan sairaalapalveluiden yhteinen kehittämishanke, jonka aikana osaston lääkehuoneen rakentaminen aloitettiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien käyttäjäkokemuksia Vantaan kaupungin geriatrisen osaston uudesta lääkehuoneesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa lääkehuoneen toimivuudesta, mitä voidaan käyttää hyväksi tulevaisuuden lääkehuoneiden suunnittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat olivat käyttäjälähtöinen tilasuunnittelu, turvallinen lääkehoito ja hyvinvointia edistävä työtila. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen ne analysoitiin mukaillen induktiivista sisällönanalyysia. Haastatteluun osallistuivat osaston kolme sairaanhoitajaa, jotka olivat käyttäneet sekä vanhaa että uutta lääkehuonetta säännöllisesti.
Tuloksista ilmeni, että hoitajien kokemukset lääkehuoneesta olivat eriäviä. Hoitajat kokivat, ettei lääkehuonetta oltu suunniteltu käyttäjälähtöisesti, mikä vaikutti myös työhyvinvoinnin kokemukseen. Miellyttävänä lääkehuoneessa pidettiin tilan lisääntymistä ja sisustusta. Toisaalta lääkehuone koettiin epämiellyttävänä tilana, jossa oli puutteita. Hoitajat kokivat pystyvänsä toteuttamaan turvallista lääkehoitoa, vaikka mainitsivat lääkehuoneessa olevan turvallisuuteen liittyviä puutteita. Lääkehuoneen säilytys- ja työskentelytilat koettiin osin epä-tarkoituksenmukaisiksi, mikä vaikeutti työskentelyä lääkehuoneessa. Positiivisena asiana hoitajat kokivat lääkehuoneen ilmanlaadun, huoneakustiikan ja työrauhan, mutta kaikilta osin ergonomian ei koettu toteutuvan. Lääkehuoneen edelleen kehittämiseksi voitaisiin tehdä toiminnallinen tutkimus, jossa hoitajia osallistettaisiin lääkehuoneen suunnitteluprosessiin käyttäjälähtöisen suunnitteluperiaatteen mukaisesti niin että hoitajilla on mahdollisuus palautteen antamiseen. Tehtyjen korjausten jälkeen lääkehuonetta voitaisiin arvioida uudelleen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat olivat käyttäjälähtöinen tilasuunnittelu, turvallinen lääkehoito ja hyvinvointia edistävä työtila. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen ne analysoitiin mukaillen induktiivista sisällönanalyysia. Haastatteluun osallistuivat osaston kolme sairaanhoitajaa, jotka olivat käyttäneet sekä vanhaa että uutta lääkehuonetta säännöllisesti.
Tuloksista ilmeni, että hoitajien kokemukset lääkehuoneesta olivat eriäviä. Hoitajat kokivat, ettei lääkehuonetta oltu suunniteltu käyttäjälähtöisesti, mikä vaikutti myös työhyvinvoinnin kokemukseen. Miellyttävänä lääkehuoneessa pidettiin tilan lisääntymistä ja sisustusta. Toisaalta lääkehuone koettiin epämiellyttävänä tilana, jossa oli puutteita. Hoitajat kokivat pystyvänsä toteuttamaan turvallista lääkehoitoa, vaikka mainitsivat lääkehuoneessa olevan turvallisuuteen liittyviä puutteita. Lääkehuoneen säilytys- ja työskentelytilat koettiin osin epä-tarkoituksenmukaisiksi, mikä vaikeutti työskentelyä lääkehuoneessa. Positiivisena asiana hoitajat kokivat lääkehuoneen ilmanlaadun, huoneakustiikan ja työrauhan, mutta kaikilta osin ergonomian ei koettu toteutuvan. Lääkehuoneen edelleen kehittämiseksi voitaisiin tehdä toiminnallinen tutkimus, jossa hoitajia osallistettaisiin lääkehuoneen suunnitteluprosessiin käyttäjälähtöisen suunnitteluperiaatteen mukaisesti niin että hoitajilla on mahdollisuus palautteen antamiseen. Tehtyjen korjausten jälkeen lääkehuonetta voitaisiin arvioida uudelleen.