Sairaanhoitajien valmiudet kivunhoidossa ensimmäisinä postoperatiivisina päivinä
Ylimäki, Tiina; Maajärvi, Tuovi (2016)
Ylimäki, Tiina
Maajärvi, Tuovi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605188444
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien valmiudet kivunhoidossa ensimmäisinä postoperatiivisina päivinä. Tarkoituksena oli myös tutkia, osaavatko hoitajat tunnistaa kiputilat ja arvioida potilaiden kipua oikein. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sairaanhoitajien kivunhoidon valmiuksia postoperatiivisessa hoitotyössä voidaan parantaa.
Työ tehtiin Vaasan keskussairaalan kahdelle kirurgiselle osastolle. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2015 puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Aineiston kvalitatiiviset osuudet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen osuus IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Vastausprosentti oli 52,5.
Tutkimustulosten perusteella tutkittavien osastojen sairaanhoitajat käyttävät postoperatiivisen kivun tunnistamiseen kipumittaria. Kipumittarin käyttö koettiin helpoksi tutkittavilla osastoilla ja molemmilla osastoilla koettiin kipumittarin käytön helpottavan jonkin verran kivun arviointia. Tutkittavilla osastoilla suurin osa kyselyyn osallistuneista hoitajista ottaa huomioon kivun sijainnin, keston ja minkä tyyppistä kipu on. Kivun arvioinnissa potilaalta itseltään kysytään tämän kiputun-temuksista, sekä kipua arvioidaan molemmilla osastoilla lääkkeen annon jälkeen uudestaan. Potilaan kivun tulkitsemiseen ja hoitamiseen käytettävästä ajasta tuli eriäviä tuloksia. Molemmilla tutkittavilla osastoilla yli 50 % vastaajista haluaisi lisäkoulutusta kivunhoidon suhteen.
Tutkimuksessa ilmi tulleita kehitysideoita olivat parempi ajankäyttö, kouluttautuminen ja kipumittareiden käyttöönoton kehittäminen.
Työ tehtiin Vaasan keskussairaalan kahdelle kirurgiselle osastolle. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2015 puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Aineiston kvalitatiiviset osuudet analysoitiin sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen osuus IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Vastausprosentti oli 52,5.
Tutkimustulosten perusteella tutkittavien osastojen sairaanhoitajat käyttävät postoperatiivisen kivun tunnistamiseen kipumittaria. Kipumittarin käyttö koettiin helpoksi tutkittavilla osastoilla ja molemmilla osastoilla koettiin kipumittarin käytön helpottavan jonkin verran kivun arviointia. Tutkittavilla osastoilla suurin osa kyselyyn osallistuneista hoitajista ottaa huomioon kivun sijainnin, keston ja minkä tyyppistä kipu on. Kivun arvioinnissa potilaalta itseltään kysytään tämän kiputun-temuksista, sekä kipua arvioidaan molemmilla osastoilla lääkkeen annon jälkeen uudestaan. Potilaan kivun tulkitsemiseen ja hoitamiseen käytettävästä ajasta tuli eriäviä tuloksia. Molemmilla tutkittavilla osastoilla yli 50 % vastaajista haluaisi lisäkoulutusta kivunhoidon suhteen.
Tutkimuksessa ilmi tulleita kehitysideoita olivat parempi ajankäyttö, kouluttautuminen ja kipumittareiden käyttöönoton kehittäminen.