Vasikoiden hapanjuotto
Mäki-Välkkilä, Laura (2016)
Mäki-Välkkilä, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259803
Tiivistelmä
Aiheenani oli vasikoiden hapanjuotto lypsykarjatiloilla sekä sonnikasvattamoissa. Työssäni kerron vasikoiden kasvusta sekä terveydestä terni- ja täysmaitokauden jälkeen, jolloin ne siirtyvät kokonaan hapanjuomalle. Hapanjuotto on suosittu juottomenetelmä ympäri Suomen sen helppouden ja pienten kustannusten vuoksi.
Suoritin haastattelututkimuksen keväällä 2016. Tein haastattelun karjanomistajille heidän hapanjuottomenetelmistään, juottotavoista sekä juotolta vieroituksesta. Haastattelussa käytiin läpi juoton hyvät puolet sekä haasteet. Haastattelua tehdessäni, huomasin että hapanjuotosta löytyy enemmän hyviä kuin huonoja puolia, mm. vasikoiden terveys sekä hyvät kasvut olivat positiivisia jokaisella tilalla hapanjuotossa.
Haastattelussani sekä tilavierailuilla käydessäni huomasin, että juottomenetelmät rajoitetussa ja vapaassa juotossa ovat hyvin samanlaisia ja joissa on vain mielikuvitus rajana. Juottoon käytetään tilalta löytyneitä AIV-pönttöjä, vanhoja muovisäiliöitä sekä saaveja ja pieneksi jääneitä tilatankkeja. Juottoautomaattia sekä rajoitettua juottoa käytettiin vain kahdella tilalla, mutta mikä tahansa menetelmä olikaan, se oli tilalle suunniteltu ja nähty toimivaksi ratkaisuksi.
Lypsykarjatiloilla vasikat totuttelivat happamaan juomaan kolmen päivän ikäisestä ylöspäin ja saivat juomaa 8–12 viikon ikäisiksi ja sonnikasvattamoissa vasikat siirtyivät suoraan hapanjuotolle 14–35 vrk ikäisinä ja saivat hapanjuomaa 4–7 viikon ikäisiksi. Kiertäessäni tiloilla, kuulin että juomamäärät ovat lähes samat jokaisella, vaikka vapaassa juotossa määrien valvominen onkin vaikeaa.
Yllätyin ettei suurella osalla tilallisista ollut minkäänlaisia mittareita mittaamaan vasikoiden painoa tai kasvua. Ainoat huomiot tehtiin silmämääräisesti.
Kyselyn perusteella sain laajan kuvan hapanjuottokäytännöistä Suomessa.
Suoritin haastattelututkimuksen keväällä 2016. Tein haastattelun karjanomistajille heidän hapanjuottomenetelmistään, juottotavoista sekä juotolta vieroituksesta. Haastattelussa käytiin läpi juoton hyvät puolet sekä haasteet. Haastattelua tehdessäni, huomasin että hapanjuotosta löytyy enemmän hyviä kuin huonoja puolia, mm. vasikoiden terveys sekä hyvät kasvut olivat positiivisia jokaisella tilalla hapanjuotossa.
Haastattelussani sekä tilavierailuilla käydessäni huomasin, että juottomenetelmät rajoitetussa ja vapaassa juotossa ovat hyvin samanlaisia ja joissa on vain mielikuvitus rajana. Juottoon käytetään tilalta löytyneitä AIV-pönttöjä, vanhoja muovisäiliöitä sekä saaveja ja pieneksi jääneitä tilatankkeja. Juottoautomaattia sekä rajoitettua juottoa käytettiin vain kahdella tilalla, mutta mikä tahansa menetelmä olikaan, se oli tilalle suunniteltu ja nähty toimivaksi ratkaisuksi.
Lypsykarjatiloilla vasikat totuttelivat happamaan juomaan kolmen päivän ikäisestä ylöspäin ja saivat juomaa 8–12 viikon ikäisiksi ja sonnikasvattamoissa vasikat siirtyivät suoraan hapanjuotolle 14–35 vrk ikäisinä ja saivat hapanjuomaa 4–7 viikon ikäisiksi. Kiertäessäni tiloilla, kuulin että juomamäärät ovat lähes samat jokaisella, vaikka vapaassa juotossa määrien valvominen onkin vaikeaa.
Yllätyin ettei suurella osalla tilallisista ollut minkäänlaisia mittareita mittaamaan vasikoiden painoa tai kasvua. Ainoat huomiot tehtiin silmämääräisesti.
Kyselyn perusteella sain laajan kuvan hapanjuottokäytännöistä Suomessa.