Miksi en ole enää sosiaali- ja terveysalan yrittäjä?
Ahonen, Merja (2016)
Ahonen, Merja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111317
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus on sosiaali- ja terveysalan yrittäjä taustastani johtuen reflektoida sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkea ja tuoda realistista näkemystä sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä niille, jotka ovat miettimässä sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtymistä. Sosiaali- ja terveysalan kansalliset- ja kansainväliset hoiva-alan ketjut ovat tätä päivää ja haluan pohtia asiaa myös sen ajankohtaisuuden takia eli opinnäytetyöni tarkoitus on tuoda myös esille tietoa, mikä on tämän päivän trendi sosiaali- ja terveysalan yritysmaailmassa.
Opinnäytetyöni kohteena oli seitsemän sosiaali- ja terveysalan entistä hoiva alan yksityistä yrittäjää. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tapaustutkimusta. Teoreettisena viitekehyksenä oli tutkimustietoa sosiaali- ja terveysalan yrittäjien riski- ja ongelmatekijöistä, taloudellisista tekijöistä ja kuormitus tekijöistä, unohtamatta asiakkaan näkökulmaa. Lopuksi tutkin vertailu mielessä kansainvälistä hoiva-alan yritys toimintaa.
Empiirisen osion aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluaineisto on käsitelty luokittelemalla ja analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tulosten pääluokiksi muodostuivat sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arki; yritystoiminnan hyvät ja huonot puolet, yrittäjän menestystekijät ja yrittäjän tulevaisuus ja kansallisten ja kansainvälisten hoiva-alan ketjujen vaikutus sosiaali- ja terveys alan yritys toimintaan.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan yhteenvetona todeta, että huolimatta sosiaali- ja terveysalan yrittäjän vapaudesta ja mahdollisuudesta innovatiivisuuteen, asiakkaan yksilökohtaiseen palveluun ja omien arvojen siirtämiseen henkilökunnalle, erittäin tärkeiksi asioiksi ja hoiva-alan yritys toiminnan lopettamisen päätökseen vaikuttaneiksi tekijöiksi muodostuivat yhä enenevässä määrin tiukentunut lainsäädäntö, ajankäytön hallinta = työtä paljon, työn sitovuus, osaamattomuus markkinoinnissa, epävarma tulevaisuus ja isojen hoiva-alan ketjujen markkinoille tulo.
Opinnäytetyöni tarkoitus on sosiaali- ja terveysalan yrittäjä taustastani johtuen reflektoida sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkea ja tuoda realistista näkemystä sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä niille, jotka ovat miettimässä sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtymistä. Sosiaali- ja terveysalan kansalliset- ja kansainväliset hoiva-alan ketjut ovat tätä päivää ja haluan pohtia asiaa myös sen ajankohtaisuuden takia eli opinnäytetyöni tarkoitus on tuoda myös esille tietoa, mikä on tämän päivän trendi sosiaali- ja terveysalan yritysmaailmassa.
Opinnäytetyöni kohteena oli seitsemän sosiaali- ja terveysalan entistä hoiva alan yksityistä yrittäjää. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tapaustutkimusta. Teoreettisena viitekehyksenä oli tutkimustietoa sosiaali- ja terveysalan yrittäjien riski- ja ongelmatekijöistä, taloudellisista tekijöistä ja kuormitus tekijöistä, unohtamatta asiakkaan näkökulmaa. Lopuksi tutkin vertailu mielessä kansainvälistä hoiva-alan yritys toimintaa.
Empiirisen osion aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluaineisto on käsitelty luokittelemalla ja analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tulosten pääluokiksi muodostuivat sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arki; yritystoiminnan hyvät ja huonot puolet, yrittäjän menestystekijät ja yrittäjän tulevaisuus ja kansallisten ja kansainvälisten hoiva-alan ketjujen vaikutus sosiaali- ja terveys alan yritys toimintaan.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan yhteenvetona todeta, että huolimatta sosiaali- ja terveysalan yrittäjän vapaudesta ja mahdollisuudesta innovatiivisuuteen, asiakkaan yksilökohtaiseen palveluun ja omien arvojen siirtämiseen henkilökunnalle, erittäin tärkeiksi asioiksi ja hoiva-alan yritys toiminnan lopettamisen päätökseen vaikuttaneiksi tekijöiksi muodostuivat yhä enenevässä määrin tiukentunut lainsäädäntö, ajankäytön hallinta = työtä paljon, työn sitovuus, osaamattomuus markkinoinnissa, epävarma tulevaisuus ja isojen hoiva-alan ketjujen markkinoille tulo.