Tattarin sopimusviljelyhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä : Case: Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta
Mörö, Helena (2016)
Mörö, Helena
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712294
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Keskisen Myllyn toimeksiantona. Sen tavoitteena oli koota tietoa tattarin viljelystä viljelijöille sekä selvittää mitä ajatuksia tattari herättää viljelykasvina viljelijöiden keskuudessa. Lisäksi selvitettiin kuinka tunnettuja Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta ja Keskisen Mylly ovat viljelijöiden keskuudessa ja mitä viestinnällisiä keinoja tulisi käyttää tiedotettaessa Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnasta ja Keskisen Myllystä.
Suurin osa ravinnosta saadaan vehnästä, riisistä ja maissista, vaikka maailmassa on jopa 50 000-300 000 ihmisravinnoksi soveltuvaa kasvia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt yksipuolistuneen viljelyn takia. Tattari on Suomessa hyvin menestyvä kasvi, jolla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa. Se kykenee parantamaan vaikeasti liukoisessa muodossa olevien ravinteiden saatavuutta seuraavan vuoden viljelykasveille. Myöhäisen kylvön ja puinnin ansiosta se tasaa tilojen työhuippuja.
Suomessa noin 2 % väestöstä, eli yli 100 000 henkilöä, sairastaa keliakiaa. Tattari on luontaisesti gluteeniton kasvi ja näin ollen sen käsittelyssä tulee olla erityisen tarkka. Sen joukkoon ei saa sekoittua tuotantoketjussa yhtään muita viljoja. Tuotettaessa tattaria sopimusviljelynä Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnalle voidaan taata hinta ja ostaja sadolle.
Opinnäytetyössä tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että viljelijöillä ei ole riittävästi tietoa tattarin viljelystä. Tattariin tutustumiseen liittyvät asenteet ja mielikuvat ovat huonoja. Tattari on maineeltaan haastava viljelykasvi, joten sen monet positiiviset puolet tulisi tuoda voimakkaammin esille. Tattari on myös suhteellisen tuntematon viljelykasvi, eikä siitä tiedottaminen ole päätynyt monenkaan viljelijän tietoon.
Suurin osa ravinnosta saadaan vehnästä, riisistä ja maissista, vaikka maailmassa on jopa 50 000-300 000 ihmisravinnoksi soveltuvaa kasvia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt yksipuolistuneen viljelyn takia. Tattari on Suomessa hyvin menestyvä kasvi, jolla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa. Se kykenee parantamaan vaikeasti liukoisessa muodossa olevien ravinteiden saatavuutta seuraavan vuoden viljelykasveille. Myöhäisen kylvön ja puinnin ansiosta se tasaa tilojen työhuippuja.
Suomessa noin 2 % väestöstä, eli yli 100 000 henkilöä, sairastaa keliakiaa. Tattari on luontaisesti gluteeniton kasvi ja näin ollen sen käsittelyssä tulee olla erityisen tarkka. Sen joukkoon ei saa sekoittua tuotantoketjussa yhtään muita viljoja. Tuotettaessa tattaria sopimusviljelynä Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnalle voidaan taata hinta ja ostaja sadolle.
Opinnäytetyössä tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että viljelijöillä ei ole riittävästi tietoa tattarin viljelystä. Tattariin tutustumiseen liittyvät asenteet ja mielikuvat ovat huonoja. Tattari on maineeltaan haastava viljelykasvi, joten sen monet positiiviset puolet tulisi tuoda voimakkaammin esille. Tattari on myös suhteellisen tuntematon viljelykasvi, eikä siitä tiedottaminen ole päätynyt monenkaan viljelijän tietoon.