Autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen Kainuun keskussairaalan kirurgisella osastolla 7
Kyllönen, Pentti (2016)
Kyllönen, Pentti
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081113680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081113680
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin työntekijöiden työhyvinvointia Kainuun keskussairaalassa kirurgisella osastolla 7 autonomisen työvuorosuunnittelun avulla. Tavoitteena opinnäytetyössä oli työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittäminen autonomisen työvuorosuunnittelun avulla. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka sisälsi kolme kehittämissykliä. Nämä kolme sykliä raportointiin erillisinä artikkeleina.
Ensimmäinen sykli muodostui kirjallisuuskatsauksesta ja sen tarkoituksena oli selvittää mitä autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen edellyttää. Kehittämiskysymyksenä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa oli, mikä mahdollistaa autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisen? Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen havainnoinnissa muodostui neljä kehittämiskysymykseen vastaavaa teemaa, ja ne olivat kehykset suunnittelulle, johdontuki, yhteisöllisyys ja sitouttaminen.
Toisen syklin tarkoitukseksi muodostui selvittää, miten henkilöstöä sitoutetaan autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, mitä haasteita henkilöstö kokee autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisessä. Toimintavaiheessa toteutettiin 6-3-5 menetelmän avulla aineistonkeruu henkilöstön kokemista haasteista autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisessä. Havainnoinnissa aineistosta muodostui neljä teemaa, jotka olivat työvuorojensuunnittelu lomien aikana, ajan löytäminen työvuorosuunnitteluun, oikeudenmukaisuus sekä yhteisölliset tekijät. Haasteiden ratkaisuedotuksiksi muodostui kuusi teemaa, jotka olivat toiveiden ilmoittaminen työyksikköön, listan vastuuhenkilö, osaamisen kehittäminen, ohjeet ja pelisäännöt, ennalta sovitut toimintatavat ja keskusteleminen.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli selvittää osaamisen kehittymisen merkitystä autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa ja kehittämistehtävänä oli selvittää mitä haasteita henkilöstö kokee autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa. Kolmannen syklin toimintavaiheessa kerättiin aineisto vapaamuotoisella kertomusmenetelmällä ja aineiston analyysissä teemoiksi muodostui ajan löytyminen, henkilöstön osaaminen ja oikeudenmukaisuus. Kolmannen syklin sisällä palattiin vielä toimintavaiheeseen, ja kehitettiin autonomisen työvuorosuunnittelun toimintatapoja osastolla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukeviksi.
Johtopäätöksissä todettiin, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen oli kehittynyt autonomisen työvuorosuunnittelun myötä. Henkilöstö koki, että haasteita on edelleen autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa ja osaamisen kehittämisessä. Jatkossa autonomista työvuorosuunnittelua kehitetään osaamisen ja toimintakäytänteiden osalta säännöllisissä osastopalavereissa, sekä TYKY-päivillä.
Ensimmäinen sykli muodostui kirjallisuuskatsauksesta ja sen tarkoituksena oli selvittää mitä autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen edellyttää. Kehittämiskysymyksenä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa oli, mikä mahdollistaa autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisen? Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen havainnoinnissa muodostui neljä kehittämiskysymykseen vastaavaa teemaa, ja ne olivat kehykset suunnittelulle, johdontuki, yhteisöllisyys ja sitouttaminen.
Toisen syklin tarkoitukseksi muodostui selvittää, miten henkilöstöä sitoutetaan autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, mitä haasteita henkilöstö kokee autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisessä. Toimintavaiheessa toteutettiin 6-3-5 menetelmän avulla aineistonkeruu henkilöstön kokemista haasteista autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisessä. Havainnoinnissa aineistosta muodostui neljä teemaa, jotka olivat työvuorojensuunnittelu lomien aikana, ajan löytäminen työvuorosuunnitteluun, oikeudenmukaisuus sekä yhteisölliset tekijät. Haasteiden ratkaisuedotuksiksi muodostui kuusi teemaa, jotka olivat toiveiden ilmoittaminen työyksikköön, listan vastuuhenkilö, osaamisen kehittäminen, ohjeet ja pelisäännöt, ennalta sovitut toimintatavat ja keskusteleminen.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli selvittää osaamisen kehittymisen merkitystä autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa ja kehittämistehtävänä oli selvittää mitä haasteita henkilöstö kokee autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa. Kolmannen syklin toimintavaiheessa kerättiin aineisto vapaamuotoisella kertomusmenetelmällä ja aineiston analyysissä teemoiksi muodostui ajan löytyminen, henkilöstön osaaminen ja oikeudenmukaisuus. Kolmannen syklin sisällä palattiin vielä toimintavaiheeseen, ja kehitettiin autonomisen työvuorosuunnittelun toimintatapoja osastolla henkilöstön osaamisen kehittämistä tukeviksi.
Johtopäätöksissä todettiin, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen oli kehittynyt autonomisen työvuorosuunnittelun myötä. Henkilöstö koki, että haasteita on edelleen autonomiseen työvuorosuunnitteluun sitoutumisessa ja osaamisen kehittämisessä. Jatkossa autonomista työvuorosuunnittelua kehitetään osaamisen ja toimintakäytänteiden osalta säännöllisissä osastopalavereissa, sekä TYKY-päivillä.