Kalhyggesfritt skogsbruk – lätt avverkning eller hård gallring? En översikt av vår nygamla skogsbruksmetod
Nyman, Daniel (2016)
Nyman, Daniel
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081113682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081113682
Tiivistelmä
Esittelen opinnäytetyössäni metsän jatkuvan kasvatuksen tavallisimpia menetelmiä ja pohdin sen riskejä ja mahdollisuuksia. Käsittelen myös jatkuvan kasvatuksen historiaa Suomessa sekä tarkastelen suorittamaani käytännön koetta metsätutkimuslaitoksen alueella Bromarvin Solbölestä Etelä Suomessa, missä tuleva jatkuvan kasvatuksen ala poimintahakattiin.
Kokeessa tutkin hakkuun laatua ja taimien selviytymistä hakkuun jälkeen. Itse koe käsitteli kahta vierekkäistä alaa, missä kasvoi noin 100 vuotiasta sekametsää tuoreella kankaalla (MT). Toinen aloista poimintahakattiin puutavaran ulosotto maksimoiden. Toisen alan poimintahakkuu suunniteltiin ikään kuin virkistys- ja vapaanajan käyttöä ajatellen.
Tulos osoittaa paljon runko ja juurivaurioita ja suhteellisen paljon taimien katoa, erityisesti alalla, mistä poistettiin enemmän puutavaraa. Hakkuukonekuljettajan työn helpottamiseksi luotiin mallileimaus, missä kaikki poistettavat rungot oli merkitty. Osana koetta luotiin myös kaksi salaista leimausta, missä suunnitelman mukaan poistettavia puita ei ollut merkitty maastossa. Näiltä aloilta tutkin korjuun tulosta. Tulos oli myönteinen puulajijakoa ajatellen mutta vaurioita oli runsaasti ja suunniteltuun pohjapinta alaan päästiin vain toisessa koealassa.
Kokeessa tutkin hakkuun laatua ja taimien selviytymistä hakkuun jälkeen. Itse koe käsitteli kahta vierekkäistä alaa, missä kasvoi noin 100 vuotiasta sekametsää tuoreella kankaalla (MT). Toinen aloista poimintahakattiin puutavaran ulosotto maksimoiden. Toisen alan poimintahakkuu suunniteltiin ikään kuin virkistys- ja vapaanajan käyttöä ajatellen.
Tulos osoittaa paljon runko ja juurivaurioita ja suhteellisen paljon taimien katoa, erityisesti alalla, mistä poistettiin enemmän puutavaraa. Hakkuukonekuljettajan työn helpottamiseksi luotiin mallileimaus, missä kaikki poistettavat rungot oli merkitty. Osana koetta luotiin myös kaksi salaista leimausta, missä suunnitelman mukaan poistettavia puita ei ollut merkitty maastossa. Näiltä aloilta tutkin korjuun tulosta. Tulos oli myönteinen puulajijakoa ajatellen mutta vaurioita oli runsaasti ja suunniteltuun pohjapinta alaan päästiin vain toisessa koealassa.