HENKILÖKUNNAN VALMIUDET JA KOKEMUKSET KUURON, VIITTOMAKIELISEN ASIAKKAAN HOITOTYÖSTÄ ASUMISYKSIKKÖ LOISTOSSA
Suominen, Mari (2016)
Suominen, Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081613719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016081613719
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asumisyksikkö Loiston henkilökun-nan valmiudet ja kokemukset kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamisesta. Li-säksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia haasteita yhteisessä kommunikoinnissa on kuuron, viittomakielisen asiakkaan kanssa, kun tulkki ei ole paikalla ja kokeeko henki-lökunta tarvitsevansa heidän kohtaamiseen hoitotyössä täydennyskoulutusta. Tutki-muksen tavoitteena oli tuottaa tietoa asumisyksikkö Loiston henkilökunnalle, jotta he voisivat entistä paremmin ottaa huomioon kuuron, viittomakielisen asiakkaan ja täten kehittää hoitotyötä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat asumisyksikkö Loiston henkilökunta (N=10). Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2015 vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Henkilökuntaa pyydettiin vastaamaan neljään avoimeen kysymykseen. Kirjoitelmia palautui yhdeksän, jolloin vastausprosentiksi saatiin 90. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan Loiston henkilökunnan valmiudet kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamiseen koostuvat koulutuksesta, kieli- ja kommunikaatiotaidoista, henkilökunnan asenteista sekä tulkin käytöstä. Tässä opinnäytetyössä Loiston henki-lökunnan kokemukset kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamisesta koostuivat kommunikoimisesta kuuron kanssa ja tilanteista, joissa henkilökunta kohtaa kuuron, viittomakielisen asiakkaan sekä yhteistyö kuuron viittomakielisen tulkin kanssa. Hen-kilökunnan haasteet yhteisessä kommunikoimisessa viittomakielisen asiakkaan kanssa, kun tulkki ei ole paikalla koostuivat yhteisen kielen puuttumisesta kuuron, viittoma-kielisen asiakkaan kanssa ja viittomakielen käytön unohtaminen. Loiston henkilökun-nasta vain seitsemän toivoi täydennyskoulutusta kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamiseen ja kolme ei kokenut sitä tarpeelliseksi. Täydennyskoulutusta toivottiin erityisesti viittomakielen perusviittomista.
Henkilökunnan valmiudet ja kokemukset kuuron, viittomakielisen asiakkaan hoito-työstä aiheena olisi mielenkiintoista tutkia uudelleen eri tavalla. Aineistonkeruumene-telmänä voisi olla haastattelu, jossa olisi mukana haastattelurunko. Sen avulla saatai-siin kerättyä aiheesta laajempi aineisto kuin, mitä nyt käytetyllä menetelmällä saatiin. Asumisyksikön hoitajille voitaisiin järjestää toiminnallinen päivä, jossa olisi perusviit-tomista koulutusta.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat asumisyksikkö Loiston henkilökunta (N=10). Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2015 vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Henkilökuntaa pyydettiin vastaamaan neljään avoimeen kysymykseen. Kirjoitelmia palautui yhdeksän, jolloin vastausprosentiksi saatiin 90. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan Loiston henkilökunnan valmiudet kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamiseen koostuvat koulutuksesta, kieli- ja kommunikaatiotaidoista, henkilökunnan asenteista sekä tulkin käytöstä. Tässä opinnäytetyössä Loiston henki-lökunnan kokemukset kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamisesta koostuivat kommunikoimisesta kuuron kanssa ja tilanteista, joissa henkilökunta kohtaa kuuron, viittomakielisen asiakkaan sekä yhteistyö kuuron viittomakielisen tulkin kanssa. Hen-kilökunnan haasteet yhteisessä kommunikoimisessa viittomakielisen asiakkaan kanssa, kun tulkki ei ole paikalla koostuivat yhteisen kielen puuttumisesta kuuron, viittoma-kielisen asiakkaan kanssa ja viittomakielen käytön unohtaminen. Loiston henkilökun-nasta vain seitsemän toivoi täydennyskoulutusta kuuron, viittomakielisen asiakkaan kohtaamiseen ja kolme ei kokenut sitä tarpeelliseksi. Täydennyskoulutusta toivottiin erityisesti viittomakielen perusviittomista.
Henkilökunnan valmiudet ja kokemukset kuuron, viittomakielisen asiakkaan hoito-työstä aiheena olisi mielenkiintoista tutkia uudelleen eri tavalla. Aineistonkeruumene-telmänä voisi olla haastattelu, jossa olisi mukana haastattelurunko. Sen avulla saatai-siin kerättyä aiheesta laajempi aineisto kuin, mitä nyt käytetyllä menetelmällä saatiin. Asumisyksikön hoitajille voitaisiin järjestää toiminnallinen päivä, jossa olisi perusviit-tomista koulutusta.