Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Sotkamo
Kauppila, Pekka (2016)
Lataukset:
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-96-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-96-0
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisemman tutkimuksen empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Sotkamon välitön matkailutulo oli 53,4 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 446 henkilötyövuotta, kun kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli 74,2 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 508 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu lähinnä kolmelle toimialalle: virkistys- ja muihin palveluihin, vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat Sotkamossa vajaan viidenneksen Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista.
Vuoden 2014 Sotkamon matkailun tulovaikutukset ovat hieman pienentyneet vuoteen 2013 verrattuna: välitön matkailutulo reilu kolme miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutulo yli neljä miljoonaa euroa. Toisaalta matkailun työllisyysvaikutukset ovat kasvaneet välittömän matkailutyöllisyyden osalta 14 henkilötyövuotta ja kokonaismatkailutyöllisyyden tapauksessa 16 henkilötyövuotta. Kahden vuoden aikajänne on kuitenkin lyhyt, jotta voidaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina Sotkamon matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Sotkamo
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisemman tutkimuksen empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Sotkamon välitön matkailutulo oli 53,4 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 446 henkilötyövuotta, kun kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli 74,2 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 508 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu lähinnä kolmelle toimialalle: virkistys- ja muihin palveluihin, vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat Sotkamossa vajaan viidenneksen Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista.
Vuoden 2014 Sotkamon matkailun tulovaikutukset ovat hieman pienentyneet vuoteen 2013 verrattuna: välitön matkailutulo reilu kolme miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutulo yli neljä miljoonaa euroa. Toisaalta matkailun työllisyysvaikutukset ovat kasvaneet välittömän matkailutyöllisyyden osalta 14 henkilötyövuotta ja kokonaismatkailutyöllisyyden tapauksessa 16 henkilötyövuotta. Kahden vuoden aikajänne on kuitenkin lyhyt, jotta voidaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina Sotkamon matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Sotkamo