Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu ja Pudasjärvi
Kauppila, Pekka (2016)
Kauppila, Pekka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-97-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-97-7
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa ja Pudasjärvellä vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Kalajoen välitön matkailutulo oli 31,0 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 228 henkilötyövuotta, Kuusamon 91,2 miljoonaa euroa ja 591 henkilötyövuotta, Oulun 168,2 miljoonaa euroa ja 1 019 henkilötyövuotta sekä Pudasjärven 23,6 miljoonaa euroa ja 150 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 38,8 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 273 henkilötyövuotta, Kuusamossa 115,0 miljoonaa euroa ja 716 henkilötyövuotta, Oulussa 227,0 miljoonaa euroa ja 1 274 henkilötyövuotta sekä Pudasjärvellä 28,4 miljoonaa euroa ja 173 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Oulussa välitön matkailutulo ja -työllisyys suuntautuvat pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, Kuusamossa 3,2 miljoonaa euroa, Oulussa 6,2 miljoonaa euroa ja Pudasjärvellä 696 000 euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat Kalajoella alle 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kaupungin koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Kuusamossa lähes viidenneksen, Oulussa muutamia prosentteja ja Pudasjärvellä hieman yli 10 prosenttia.
Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun aluetaloudellisten vaikutusten muutokset vuosina 2013‒2014 olivat maltillisia. Kalajoella matkailutulo on hieman kasvanut, kun se muissa kunnissa on jonkin verran pienentynyt. Matkailutyöllisyyden muutokset olivat myös maltillisia Kuusamoa lukuun ottamatta. Kalajoella ja Pudasjärvellä matkailutyöllisyys on jonkin verran lisääntynyt mutta Oulussa ja erityisesti Kuusamossa pienentynyt. Kahden vuoden aikajänne on kuitenkin lyhyt, jotta voidaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa
Kajaanin ammattikorkeakoulun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa selvitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa ja Pudasjärvellä vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2014 Kalajoen välitön matkailutulo oli 31,0 miljoonaa euroa (arvonlisäveroton) ja välitön matkailutyöllisyys 228 henkilötyövuotta, Kuusamon 91,2 miljoonaa euroa ja 591 henkilötyövuotta, Oulun 168,2 miljoonaa euroa ja 1 019 henkilötyövuotta sekä Pudasjärven 23,6 miljoonaa euroa ja 150 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 38,8 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 273 henkilötyövuotta, Kuusamossa 115,0 miljoonaa euroa ja 716 henkilötyövuotta, Oulussa 227,0 miljoonaa euroa ja 1 274 henkilötyövuotta sekä Pudasjärvellä 28,4 miljoonaa euroa ja 173 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautuu matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistuu ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Oulussa välitön matkailutulo ja -työllisyys suuntautuvat pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan. Matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, Kuusamossa 3,2 miljoonaa euroa, Oulussa 6,2 miljoonaa euroa ja Pudasjärvellä 696 000 euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja -matkailutyöllisyys muodostavat Kalajoella alle 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kaupungin koko elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Kuusamossa lähes viidenneksen, Oulussa muutamia prosentteja ja Pudasjärvellä hieman yli 10 prosenttia.
Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun aluetaloudellisten vaikutusten muutokset vuosina 2013‒2014 olivat maltillisia. Kalajoella matkailutulo on hieman kasvanut, kun se muissa kunnissa on jonkin verran pienentynyt. Matkailutyöllisyyden muutokset olivat myös maltillisia Kuusamoa lukuun ottamatta. Kalajoella ja Pudasjärvellä matkailutyöllisyys on jonkin verran lisääntynyt mutta Oulussa ja erityisesti Kuusamossa pienentynyt. Kahden vuoden aikajänne on kuitenkin lyhyt, jotta voidaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, seurantamalli, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa