Varaisovanhemmuus maahanmuuttajaperheen näkökulmasta

Abstract

Yksi tapa tukea maahanmuuttajaperheitä kotoutumisessa on varaisovanhemmuus. Varaisovanhemmuus on vapaaehtoistoimintaa, jossa henkilö voi toimia tukihenkilönä yhteisössä tai yksittäisessä perheessä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri on järjestänyt vuodesta 2008 alkaen maahanmuuttajaperheille varaisovanhempia, jotka ovat olleet perheen tukena jokapäiväisessä elämässä. Koska toiminta on jatkunut jo pitkään, MLL:n Kainuun piiri halusi kartoittaa kokemuksia ja vuonna 2015 valmistui Palo-Parkkisen opinnäytetyö varaisovanhempien näkökulmasta.

Tämä opinnäytetyö on jatkotutkimus Palo-Parkkisen työhön, ja tällä kertaa on selvitetty maahanmuuttajaperheiden kokemuksia varaisovanhemman kanssa toimimisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena maahanmuuttajaperheet ovat kokeneet varaisovanhemman kanssa olemisen. Tavoitteena oli tulosten pohjalta tuoda esiin kehitysideoita, joita toimeksiantaja voi hyödyntää varaisovanhempitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyötä varten haastattelimme neljää kajaanilaista maahanmuuttajaperhettä, joilla on MLL:n Kainuun piirin järjestämä varaisovanhempi. Haastateltavissa oli erilaisia perhemuotoja, ja myös perheiden lapset otettiin mukaan haastatteluun, koska lasten kokemukset olivat toimeksiantajan erityinen toive. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.

Tuloksista kävi ilmi, että maahanmuuttajaperheet ovat tyytyväisiä siihen, että heillä on varaisovanhempi. Perheet kokevat, että varaisovanhempi on tullut osaksi perhettä ja auttaa aina kun tarvitaan. Varaisovanhemman merkitys kotoutumisessa on suuri, erityisesti alkuvaiheessa, kun kaikki on uutta ja vierasta. Koska perheet olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen, ei kehitysideoita juuri ollut. Perheet toivat kuitenkin esille sosiaalisten suhteiden vähäisyyden perheen ulkopuolella.

Voluntary grandparenting is one form of supporting immigrant families in integration. It is voluntary work where one works as a support person for one specific family or in a community. Kajaani Association of Mannerheim League for Child Welfare has organized volunteer grandparents to immigrant families since 2008. Volunteer grandparents support and help families in their everyday lives. Because voluntary grandparenting had been available for so many years, Kajaani Association of Mannerheim League for Child Welfare wanted to know how volunteer grandparents and immigrant families had experienced this activity. In her 2015 thesis Palo-Parkkinen studied the phenomenon from volunteer grandparents’ point of view.

This thesis is a follow-up research to Palo-Parkkinen’s thesis and focuses on immigrant families’ experiences. The purpose of this thesis was to find out what kind of experiences families had from having a volunteer grandparent. The aim was to bring out ideas how voluntary grandparenting could be developed. Four immigrant families with a volunteer grandparent were interviewed for this thesis. The families were of different types, and children also participated in the interviews. It was the commissioner’s wish to include children’s experiences. This thesis is qualitative, and the material was analyzed with a content analysis.

The results show that immigrant families are very happy about having a volunteer grandparent. Families feel that volunteer grandparents have become a part of the family and are available whenever they are needed. A volunteer grandparent also has a significant role in integration. The development ideas were very few, because families felt that everything was good; however, families named the lack of social relationships outside the family as one issue.