Ikäjohtaminen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työkyvyn tukena
Heikkilä, Lotta (2016)
Heikkilä, Lotta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102515423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102515423
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen ikäjohtamisen tilanne toimeksiantajaorganisaatiossa on tällä hetkellä. Tutkimustulosten oli tarkoitus tuoda tietoa organisaatiolle myöhemmin laadittavaa ikäohjelmaa varten. Toimeksiantaja oli sosiaali- ja terveysalan organisaatio, mutta tarkemmat tiedot haluttiin salata.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia sekä kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon oli mahdollista vastata verkossa sähköpostiin lähetetyn linkin kautta tai paperilomakkeella. Vastausaikaa oli 10.5.2016–24.5.2016. Kysely lähetettiin 131 henkilölle ja siihen tuli 34 vastausta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 26 %. Kvalitatiivinen osuus toteutettiin ryhmähaastatteluna esimiehille. Haastatteluun osallistui kolme esimiestä sekä toimitusjohtaja.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että organisaatiossa on jo käytössä ikäjohtamiseen liittyviä toimintapoja, mutta joissakin osa-alueissa olisi vielä kehitettävää. Hyvällä tasolla tilanne oli fyysisen terveyden, osaamisen, esimiestyön sekä työyhteisön kohdalla. Kehitettävää löytyi psyykkisen hyvinvoinnin, työn kuormittavuuden sekä muutostilanteiden osalta.
Tutkimustulokset toivat tietoa siitä, millaisena työntekijät, esimiehet sekä toimitusjohtaja näkivät ikäjohtamisen nykytilanteen. Tulosten kautta saatiin myös tietoja, joilla on mahdollista lähteä kokoamaan ikäohjelmaa toimeksiantajaorganisaation tarpeisiin. Jatkotutki-musaiheita olisivat esimerkiksi kehitettävien osa-alueiden syvällisempi tutkiminen. Myöhemmin voisi myös tutkia, miten ikäohjelma on käytännössä toteutunut.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia sekä kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon oli mahdollista vastata verkossa sähköpostiin lähetetyn linkin kautta tai paperilomakkeella. Vastausaikaa oli 10.5.2016–24.5.2016. Kysely lähetettiin 131 henkilölle ja siihen tuli 34 vastausta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 26 %. Kvalitatiivinen osuus toteutettiin ryhmähaastatteluna esimiehille. Haastatteluun osallistui kolme esimiestä sekä toimitusjohtaja.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että organisaatiossa on jo käytössä ikäjohtamiseen liittyviä toimintapoja, mutta joissakin osa-alueissa olisi vielä kehitettävää. Hyvällä tasolla tilanne oli fyysisen terveyden, osaamisen, esimiestyön sekä työyhteisön kohdalla. Kehitettävää löytyi psyykkisen hyvinvoinnin, työn kuormittavuuden sekä muutostilanteiden osalta.
Tutkimustulokset toivat tietoa siitä, millaisena työntekijät, esimiehet sekä toimitusjohtaja näkivät ikäjohtamisen nykytilanteen. Tulosten kautta saatiin myös tietoja, joilla on mahdollista lähteä kokoamaan ikäohjelmaa toimeksiantajaorganisaation tarpeisiin. Jatkotutki-musaiheita olisivat esimerkiksi kehitettävien osa-alueiden syvällisempi tutkiminen. Myöhemmin voisi myös tutkia, miten ikäohjelma on käytännössä toteutunut.