User experiences and efficiency of Instagram Advertising

Abstract

Most mobile applications depend on advertising when funding their operations nowadays, and in September 2015, the image-sharing mobile application Instagram introduced advertisements to its users on a global basis. The advertisements were welcomed with enthusiasm by the online advertising industry. However, many users found the targeting of the advertisements to be poor and irrelevant to their interests.

The aim of the thesis was to examine Finnish Instagram users’ attitudes and experiences related to Instagram advertising and to determine whether it was efficient in producing desired results. Another objective was to help the assignor of the thesis, FlowHouse Oy, to gain a comprehensive view on the success of their advertising campaigns implemented in spring 2016 and, in general, assemble guidelines for companies on how to improve their campaigns on Instagram by describing what users wished to see in the application.

The research method of the study was quantitative with a user survey as the main re-search instrument. The user survey was targeted at Finnish Instagram users of all ages, and in the analysis phase, the respondents were divided into groups the analysis of which would be most beneficial for advertisers. The survey was carried out by using the feedback and analysis tools provided by the Webropol software. Moreover, Microsoft Excel was used for additional analysis in addition to a Facebook Ads Manager report.

The results of the study showed that the majority of users found poorly targeted advertisements on the application and that their presence was not highly appreciated. The cost-efficiency of Instagram advertising was clearly lower than on Facebook, yet certain engagement behaviors occurred more often. The users acknowledged that proper targeting and eye-catching, relevant content by interesting brands would bring the most benefit to both customers and advertisers.

Useimmat mobiilisovellukset ovat nykyään riippuvaisia mainonnasta toimintansa rahoittamisessa, ja syyskuussa 2015 myös kuvanjakamissovellus Instagram julkisti mainokset käyttäjilleen maailmanlaajuisesti. Verkkomainonnan ammattilaiset ottivat mainokset vastaan innostuneesti, mutta monet käyttäjät kokivat mainosten kohdentamisen olevan huonoa ja mainosten olevan epäkiinnostavia.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten Instagram-käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia Instagram-mainonnasta ja selvittää mainosten tehokkuus toivottujen tulosten tuottamisessa. Toinen tavoite oli antaa opinnäytetyön toimeksiantaja FlowHouse Oy:lle kattava käsitys yrityksen opinnäytetyötä varten keväällä 2016 toteuttamien kampanjoiden menestyksestä. Opinnäytetyö myös kokosi yleisiä ohjeita yrityksille Instagram-kampanjoiden parantamiseksi pohjautuen käyttäjien toiveisiin siitä, mitä he halusivat nähdä sovelluksessa.

Työn tutkimusmetodi oli kvantitatiivinen ja päätutkimusväline oli käyttäjäkysely. Kysely suunnattiin kaikenikäisille suomalaisille Instagramin käyttäjille. Analysointivaiheessa vastaajat jaettiin ryhmiin, joiden analysoinnista olisi eniten hyötyä mainostajille. Kysely toteutettiin käyttäen Webropol-ohjelmaa ja sen palaute- ja analyysityökaluja. Microsoft Exceliä käytettiin myös data-analyysin apuna ja Facebookin Ad Manager -raportin analyysissä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa käyttäjistä näki heikosti kohdennettuja mainoksia sovelluksessa eikä mainosten läsnäoloa arvostettu. Instagram-mainosten hintatehokkuus oli selkeästi alemmalla tasolla kuin Facebookissa, mutta tietyntyyppistä matalan kynnyksen sitoutumista esiintyi useammin. Käyttäjät tiedostivat, että asianmukainen kohdentaminen sekä katseenvangitseva, käyttäjälle olennainen sisältö kiinnostavilta brändeiltä hyödyttäisivät eniten sekä kuluttajia että mainostajia.