Masentuneen nuoren tunnistaminen ja tukeminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Korpi, Kristiina; Rahkola, Anna-Reetta (2016)
Korpi, Kristiina
Rahkola, Anna-Reetta
Centria-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816492
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tekijöitä, jotka saavat koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat huolestumaan nuoren mielialasta sekä selvittää keinoja masentuneen nuoren tukemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa tarvittavan täydennyskoulutuksen arviointiin ja suunnitteluun. Henkilökohtaisina tavoitteinamme oli saada valmiuksia kohdata masentunut nuori ja löytää keinoja hänen tukemisekseen sekä kehittää omaa jo olemassa olevaa ammattitaitoamme. Tutkimuksen toimeksiantajana oli peruspalveluliikelaitos Jyta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluna neljälle (n=4) Jyta-alueen koulu- ja opiskeluterveydenhoitajalle. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien huolen herättivät nuorten elämänkriisit, psyykkiset ja fyysiset oireet sekä ongelmat koulunkäynnissä ja vuorovaikutuksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat kokivat tärkeäksi perheen kanssa tehtävän yhteistyön masentuneen nuoren tukemiseksi. Muita keinoja nuoren tukemiseksi olivat koulunkäynnissä tukeminen, moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen sekä laadukas yhteistyösuhde koulu- ja opiskeluterveydenhoitajan ja nuoren välillä.
Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat toivoivat enemmän mielenterveyshoitotyöhön liittyvän tiedon lisäämistä. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat kokivat tärkeäksi ajatusten vaihtamisen toisten koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa. He parantaisivat valmiuksiaan täydennys- ja lisäkoulutuksilla, työnohjauksella sekä terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn helpottamisena. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien jaksamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta he jaksaisivat tehdä työtään mahdollisimman pitkään.
Tuloksista ilmeni, että koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien huolen herättivät nuorten elämänkriisit, psyykkiset ja fyysiset oireet sekä ongelmat koulunkäynnissä ja vuorovaikutuksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat kokivat tärkeäksi perheen kanssa tehtävän yhteistyön masentuneen nuoren tukemiseksi. Muita keinoja nuoren tukemiseksi olivat koulunkäynnissä tukeminen, moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen sekä laadukas yhteistyösuhde koulu- ja opiskeluterveydenhoitajan ja nuoren välillä.
Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat toivoivat enemmän mielenterveyshoitotyöhön liittyvän tiedon lisäämistä. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat kokivat tärkeäksi ajatusten vaihtamisen toisten koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien kanssa. He parantaisivat valmiuksiaan täydennys- ja lisäkoulutuksilla, työnohjauksella sekä terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn helpottamisena. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien jaksamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta he jaksaisivat tehdä työtään mahdollisimman pitkään.