Sarveiskalvolta näköhermonpäähän : kyselytutkimus optikoille oftalmoskoopin, skiaskoopin ja tonometrin käytöstä sekä lisäkoulutustoiveista
Lindström, Paula; Tiainen, Tuulia (2008)
Lindström, Paula
Tiainen, Tuulia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811204087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811204087
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää optikoiden oftalmoskoopin, skiaskoopin ja tonometrin käyttöä. Tavoitteenamme oli saada selville, kuinka yleistä kyseisten tutkimusvälineiden käyttö on optikoiden keskuudessa, mitkä tekijät vaikuttavat laitteiden käyttöön ja missä tapauksissa tutkimusvälineitä käytetään. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa optikoiden lisäkoulutustoiveita. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Optiikka Media Oy:n kanssa, joka toteuttaa ja suunnittelee alan jatko- ja täydennyskoulutusta. Opinnäytetyön tulosten pohjalta Optiikka Media Oy voi kehittää optikoiden lisäkoulutusta.
Opinnäytetyömme tehtiin kvantitatiivista tutkimusstrategiaa käyttäen, ja aineisto kerättiin keväällä 2008 Internetissä olleella kyselylomakkeella. Kyselyn saatekirje lähetettiin sekä Suomen Optikoiden Ammattiliitto ry:n (SOA) jäsenien että Suomen Optikkoliikkeiden Liitto ry:n (SOL) jäsenliikkeiden sähköpostiosoitteisiin. Kyselyyn vastasi 13 % kaikista Suomen optikoista. Tulokset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -ohjelmalla.
Kyselymme mukaan oftalmoskoopin käyttö on vähäisintä näöntutkimuksen yhteydessä, kun taas skiaskooppia käytetään yleisimmin. Oftalmoskoopin käyttöön näyttää vaikuttavan erityisesti tutkittavan alentunut näöntarkkuus, näöntutkimuksessa esiin tulleet ongelmat, tutkittavan ikä, korkeat silmänpaineet ja suvussa esiintyvät silmäsairaudet. Tiedon ja varmuuden puute tulkinnassa sekä silmänpohjakameran tai epäsuoran oftalmoskopointitekniikan käyttö ovat suurimmat syyt olla käyttämättä oftalmoskooppia. Oftalmoskoopin käyttöön näyttää vaikuttavan optikon ikä, sukupuoli ja työvuodet optikkona. Myös oppilaitoksella, josta optikko on valmistunut, sekä oftalmoskopian lisäkoulutuskurssin käymisellä näyttää olevan vaikutusta oftalmoskoopin käyttöön. Skiaskooppia käytetään etenkin samentumien havaitsemiseen sekä refraktion tarkistamiseen. Tonometrin käyttöön vaikuttavista tekijöistä tärkein on tutkittavan ikä. Kymmenesosalla vastaajista ei ole käytössään tonometria. Vastaajat ovat erityisesti kiinnostuneita oftalmoskopiaan liittyvästä lisäkoulutuksesta; kolme neljästä haluaisi sitä. Vastaajat ovat erityisen kiinnostuneita kursseista.
Opinnäytetyömme merkittävimmät tulokset saimme oftalmoskoopista. Oftalmoskoopin käyttö on vähäisintä ja lisäkoulutusta toivotaan eniten. Opetusta oftalmoskopoinnista tulisi kehittää ja lisäkoulutuskursseja olisi tarpeellista järjestää.
Opinnäytetyömme tehtiin kvantitatiivista tutkimusstrategiaa käyttäen, ja aineisto kerättiin keväällä 2008 Internetissä olleella kyselylomakkeella. Kyselyn saatekirje lähetettiin sekä Suomen Optikoiden Ammattiliitto ry:n (SOA) jäsenien että Suomen Optikkoliikkeiden Liitto ry:n (SOL) jäsenliikkeiden sähköpostiosoitteisiin. Kyselyyn vastasi 13 % kaikista Suomen optikoista. Tulokset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -ohjelmalla.
Kyselymme mukaan oftalmoskoopin käyttö on vähäisintä näöntutkimuksen yhteydessä, kun taas skiaskooppia käytetään yleisimmin. Oftalmoskoopin käyttöön näyttää vaikuttavan erityisesti tutkittavan alentunut näöntarkkuus, näöntutkimuksessa esiin tulleet ongelmat, tutkittavan ikä, korkeat silmänpaineet ja suvussa esiintyvät silmäsairaudet. Tiedon ja varmuuden puute tulkinnassa sekä silmänpohjakameran tai epäsuoran oftalmoskopointitekniikan käyttö ovat suurimmat syyt olla käyttämättä oftalmoskooppia. Oftalmoskoopin käyttöön näyttää vaikuttavan optikon ikä, sukupuoli ja työvuodet optikkona. Myös oppilaitoksella, josta optikko on valmistunut, sekä oftalmoskopian lisäkoulutuskurssin käymisellä näyttää olevan vaikutusta oftalmoskoopin käyttöön. Skiaskooppia käytetään etenkin samentumien havaitsemiseen sekä refraktion tarkistamiseen. Tonometrin käyttöön vaikuttavista tekijöistä tärkein on tutkittavan ikä. Kymmenesosalla vastaajista ei ole käytössään tonometria. Vastaajat ovat erityisesti kiinnostuneita oftalmoskopiaan liittyvästä lisäkoulutuksesta; kolme neljästä haluaisi sitä. Vastaajat ovat erityisen kiinnostuneita kursseista.
Opinnäytetyömme merkittävimmät tulokset saimme oftalmoskoopista. Oftalmoskoopin käyttö on vähäisintä ja lisäkoulutusta toivotaan eniten. Opetusta oftalmoskopoinnista tulisi kehittää ja lisäkoulutuskursseja olisi tarpeellista järjestää.