Turvallisuushenkilöstön koulutusten nykytilanne ja kehittäminen turvallisuuskriittisissä kohteissa
Postareff, Sadetta (2016)
Postareff, Sadetta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417081
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tarjota turvallisuusalalle tietoa turvallisuuskriittisissä kohteissa tapahtuvan turvallisuushenkilöstön koulutuksen nykytilanteesta, sekä näiden havaintojen pohjalta luoda kehittämisehdotuksia koulutusten tehostamiseksi. Hankkeistetun toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajan toimi AVARN Security Oy. Työ kohdistettiin kuitenkin Suomen turvallisuusalan tilanteeseen yleisesti ja sen haluttiin hyödyttävän alan toimijoita laajemmin.
Tietoperustaa haettiin niin tutkimuksellisuutta yleensä kuin alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, sekä lakien, tutkimusten ja eri tietokantojen kautta. Ongelmana oli, että suoraa tutkimustietoa opinnäytetyön aiheesta ei löytynyt, mutta eri osa-alueita sivuavaa materiaalia löytyi. Tämä antoi osaltaan pohjaa opinnäytetyön merkityksellisyydelle ja asian selvittämisen tärkeydelle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen toiminnallisena opinnäytetyönä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi kyselyä sekä haastatteluita. Nämä kohdistettiin turvallisuuskriittisissä kohteissa työskentelevään tai työskennelleen henkilöstöön, kuten myös alan eri osa-alueiden sekä koulutuspuolen asiantuntijoihin.
Avoimen ja turvallisuuskriittisiin kohteisiin kohdistetuilla kyselyillä sekä haastatteluilla saatiin tietoa kohdekohtaisten koulutusten koetusta tilanteesta. Näiden pohjalta tehtiin kehittämisehdotukset turvallisuuskriittisten kohteiden koulutuksiin. Pääpaino työssä ei ollut kehittää kokonaan uusia koulutustapoja, vaan tunnistaa keinoja, joilla voidaan parantaa koulutettavien kokemusta ja koulutusten tehokkuutta.
Opinnäytetyön avulla osoitettiin selkeitä, toistuvia trendejä turvallisuuskriittisten kohteiden koulutuksissa ja siinä, miten koulutukset koettiin koulutettavien taholta. Lisäksi tunnistettiin selkeitä kehittämiskohteita, jotka huomioimalla koulutuksia pystyttäisiin tehostamaan ja parantamaan niin organisaatio- kuin kohdekohtaisella tasolla. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista organisaatiotasolla koulutusten kehittämiseen, koulutusorganisaatioiden tehosta-mismahdollisuuksia, työelämälähtöisyyden lisäämisen edellytyksiä, sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista.
Tietoperustaa haettiin niin tutkimuksellisuutta yleensä kuin alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, sekä lakien, tutkimusten ja eri tietokantojen kautta. Ongelmana oli, että suoraa tutkimustietoa opinnäytetyön aiheesta ei löytynyt, mutta eri osa-alueita sivuavaa materiaalia löytyi. Tämä antoi osaltaan pohjaa opinnäytetyön merkityksellisyydelle ja asian selvittämisen tärkeydelle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen toiminnallisena opinnäytetyönä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi kyselyä sekä haastatteluita. Nämä kohdistettiin turvallisuuskriittisissä kohteissa työskentelevään tai työskennelleen henkilöstöön, kuten myös alan eri osa-alueiden sekä koulutuspuolen asiantuntijoihin.
Avoimen ja turvallisuuskriittisiin kohteisiin kohdistetuilla kyselyillä sekä haastatteluilla saatiin tietoa kohdekohtaisten koulutusten koetusta tilanteesta. Näiden pohjalta tehtiin kehittämisehdotukset turvallisuuskriittisten kohteiden koulutuksiin. Pääpaino työssä ei ollut kehittää kokonaan uusia koulutustapoja, vaan tunnistaa keinoja, joilla voidaan parantaa koulutettavien kokemusta ja koulutusten tehokkuutta.
Opinnäytetyön avulla osoitettiin selkeitä, toistuvia trendejä turvallisuuskriittisten kohteiden koulutuksissa ja siinä, miten koulutukset koettiin koulutettavien taholta. Lisäksi tunnistettiin selkeitä kehittämiskohteita, jotka huomioimalla koulutuksia pystyttäisiin tehostamaan ja parantamaan niin organisaatio- kuin kohdekohtaisella tasolla. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista organisaatiotasolla koulutusten kehittämiseen, koulutusorganisaatioiden tehosta-mismahdollisuuksia, työelämälähtöisyyden lisäämisen edellytyksiä, sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista.