Isä yksinhuoltajana : Isien kokemuksia yksinhuoltajuudesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten isät kokevat yksinhuoltajuuden ja kuinka he kuvailevat kokemuksiaan. Tutkimuksen tavoitteena oli murtaa yksinhuoltajaisyyteen liittyviä mahdollisia ennakkoluuloja ja tehdä näkyväksi isien omia kokemuksia yksinhuoltajuudesta antaen heille tämän tutkimuksen avulla mahdollisuus puheenvuoroon. Työn teoreettinen viitekehys muodostui isien omista kokemuksista ja tavasta suhtautua yksinhuoltajuuteen. Keskeisimmät käsitteet ovat yksinhuoltajaisyys, lähivanhemmuus, yhden vanhemman perheet ja isyys. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Kysely suoritettiin avoimina kysymyksinä e-lomakkeella. Aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lopuksi tutkimustulokset koottiin Greimasin semioottisen aktanttimallin avulla. Tutkimustuloksien perusteella yksinhuoltajaisyys nähtiin tärkeänä asiana ja lapsilla oli suuri merkitys isien elämässä. Isät kokivat yksinhuoltajuuden positiivisena asiana sekä asennoituivat elämään ratkaisukeskeisesti. Rakkaus lapsiin oli suurta, mikä näyttäytyi järjestelemällä elämää asettaen lasten tarpeet etusijalle. Kokemuksiin ei vaikuttaneet yksinhuoltajuuden taustalla olevat tekijät vaan se miten nopeasti muutokset olivat tapahtuneet. Tutkimustuloksien pohjalta yksinhuoltajuudelle muodostui kaksi erilaista polkua, siitä miten yksinhuoltajuuden tuomat muutokset nähtiin elämässä. Ensimmäinen polku kuvasti yksinhuoltajuuden tuomia muutoksia helpottavina tekijöinä elämässä, kun taas toinen polku kuvasti tasapainoista yksinhuoltajan elämää haasteiden jälkeen.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out how fathers experience sole custody, and how they describe their experiences. The aim was to remove possible prejudices against single fatherhood, and make the fathers’ experiences of sole custody visible by giving them a possibility to tell their own story. Theoretical framework consisted of fathers’ own experiences and of their own way of relating to being a single parent. The main concepts are single fatherhood, close-parenting, lone-parent families, and fatherhood. A qualitative method was used in this research. The inquiry was carried out with an e-questionnaire which had open-ended questions. The results were analyzed using material-based content analysis. After that, the results were gathered with the help of Greiman’s semiotic actantial model. Based on the research results, single fatherhood was seen an important issue, and children had a huge meaning in fathers’ life. The fathers experienced sole custody as a positive matter and they had solution-oriented attitude towards life. Love to children was huge and that appeared in the way fathers set their children to the first priority when organizing their own life. The fathers’ experiences of sole custody were not influenced by issues behind the sole custody, but it matters how quickly changes towards it had happened. Based on the research results, two different paths to sole custody were formed. The first path reflected how changes brought by the sole custody made the fathers’ life easier. Whereas, the second path reflected how balanced the single fathers’ life was after having had challenges in life.