Erityislapsi päivähoidossa : Vanhemman ja päiväkodin henkilökunnan kokemuksia

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia erityislasten arjesta kotona ja päiväkodissa sekä sitä, miten vanhemmat ovat kokeneet yhteistyön päiväkodin kanssa. Tavoitteena oli saada vanhemmilta hyviä ohjeita ja vinkkejä muille erityislasten vanhemmille ja päiväkodin henkilökunnalle. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, millaisia haasteita päiväkodin lastentarhanopettajilla on erityislasten kanssa ja millaisia ohjeita he antaisivat vanhemmille, joiden lapsella todetaan erityisen tuen tarvetta. Lisäksi haluttiin tietää kokeeko päiväkodin henkilökunta, että heitä tuetaan ammatillisesti ja saavatko he työhönsä tukea esimiehiltään. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla vaasalaisilta erityislasten vanhemmilta ja lastentarhanopettajilta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään varhaiskasvatustyössä tarvittavaa osaamista ja kasvatuskumppanuutta, erityislapsen määrittelyä ja erityiskasvatusta yleensä. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat varhaiskasvatus, erityiskasvatus, erityislapset, kolmiportainen tuki sekä kasvatuskumppanuus. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 17 henkilöä. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksesta ilmeni, että sekä vanhemmat että lastentarhanopettajat ovat kokeneet suurimmat haasteet varhaiskasvatuksen vähäisten resurssien kanssa. Päiväkodin henkilökunnan resurssit ovat säästötoimien vuoksi tiukassa ja tämä näkyy myös vanhempien vastauksissa. Vanhempien huolina oli muun muassa avustajien puute ja lapsen eriarvoinen asema ryhmän jäsenenä. Lastentarhanopettajien mielestä aikaa ja henkilökuntaa on liian vähän lapsiryhmien kokoon nähden, jotta jokaiselle lapselle voitaisiin taata yksilöllistä opetusta ja jotta päiväkodin henkilökunta voisi tehdä laadukasta varhaiskasvatustyötä kaikkine kriteereineen.

The purpose of this research was to examine the parents´ everyday experiences of special needs children in Kindergarten and at home, and also how the parents have experienced the educational partnership. The aim was to get good advice from parents to other parents and kindergarten teachers. A further purpose was to study what kind of challenges kindergarten teachers have with special needs children and what kind of advice they would give to other families in the same situation as well as do the kindergarten personnel get professional help and support from their superiors. The research is qualitative and the research material was collected from the parents of special needs children and kindergarten teachers in Vaasa. The study was participated by 17 participants. The responses were analysed by using data based content analysis. The theoretical frame of reference deals with the know-how needed in the kindergarten, educational partnership, the specification of special needs child and special needs education in general. The key concepts are early education, special needs education, children with special needs, three categories support and educational partnership. The study shows that parents and kindergarten teachers have both experienced the largest challenges in resources of the early education. Resources of the day care are very restricted at the moment due to budget savings and this is to be seen in the responses of the parents. Among other things the worries of the parents were a lack of assistants and inequality of the special needs child as a group member at the day care. The kindergarten teachers´ opinion is that there is too little time or personnel to guarantee the individualised education or the high-class educational work.