Aseptiikka ja hygienia hemodialyysipotilaan hoitotyössä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus soveltaen
Luu, Nga Quynh; Mesilaakso, Johanna (2008)
Luu, Nga Quynh
Mesilaakso, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811244114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811244114
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kirurgisen sairaalan nefrologian klinikan osastoiden sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanketta. Projekti on nelivaiheinen, ja työmme on osa ensimmäistä vaihetta.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata, miten aseptiikka ja hygienia toteutuvat hemodialyysipotilaan hoitotyössä hoitotyöntekijän näkökulmasta. Kokosimme aiheesta tehtyjä tutkimuksia soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta ja anaalysoimme tulokset soveltaen induktiivista sisällön analyysiä. Tutkimusaineisto koostuu viidestätoista tieteellisestä artikkeleista.
Hoitohenkilökunnan tiedot hygieniasta ovat keskinkertaiset tai puutteelliset. Koulutusta on järjestetty paljon, mutta sen seurauksena ei ilmene muutosta. Interventioiden vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Koulutuksen haasteena on sisäisten motivaatioiden ja asenteiden muokaaminen. Käsihygienian puutteellisesta noudattamisesta on selkeä yhteys infektioiden määrään. Käsihygieniasta huolehdittiin useimmiten potilaskontaktien jälkeen. Esteinä käsihygienian suositusten mukaiseen noudattamiseen olivat kiire, asenteet, esimerkkikäyttäytyminen ja annostelijoiden huono sijainti tai puutteellisuus ja käsihuuhteen epämielyttävyys. Käsihuuhteiden käyttö on nopeaa, varmaa, käsiä vähän kuivattavaa ja huuhde on tehokas poistamaan patogeenejä. Välittömästi potilashoidossa käytetyt välineet ja hoitoympäristöllä on todettu potentiaalisiksi infektioiden tartuntareiteiksi. Hemodialyysissä käytetyn katetrin toimintahäiriö sekä sidosmateriaalin valinnalla on yhteys infektion muodostumiseen.
Käsihygienia on yksinkertainen, nopea, halpa ja ehdottoman tehokas tapa infektioiden ehkäisyssä, eikä sen merkitystä voi korostaa liikaa. Koulutuksen tulee ottaa yksilön tarpeet huomioon motivoida ja muokata asenteita.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata, miten aseptiikka ja hygienia toteutuvat hemodialyysipotilaan hoitotyössä hoitotyöntekijän näkökulmasta. Kokosimme aiheesta tehtyjä tutkimuksia soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta ja anaalysoimme tulokset soveltaen induktiivista sisällön analyysiä. Tutkimusaineisto koostuu viidestätoista tieteellisestä artikkeleista.
Hoitohenkilökunnan tiedot hygieniasta ovat keskinkertaiset tai puutteelliset. Koulutusta on järjestetty paljon, mutta sen seurauksena ei ilmene muutosta. Interventioiden vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Koulutuksen haasteena on sisäisten motivaatioiden ja asenteiden muokaaminen. Käsihygienian puutteellisesta noudattamisesta on selkeä yhteys infektioiden määrään. Käsihygieniasta huolehdittiin useimmiten potilaskontaktien jälkeen. Esteinä käsihygienian suositusten mukaiseen noudattamiseen olivat kiire, asenteet, esimerkkikäyttäytyminen ja annostelijoiden huono sijainti tai puutteellisuus ja käsihuuhteen epämielyttävyys. Käsihuuhteiden käyttö on nopeaa, varmaa, käsiä vähän kuivattavaa ja huuhde on tehokas poistamaan patogeenejä. Välittömästi potilashoidossa käytetyt välineet ja hoitoympäristöllä on todettu potentiaalisiksi infektioiden tartuntareiteiksi. Hemodialyysissä käytetyn katetrin toimintahäiriö sekä sidosmateriaalin valinnalla on yhteys infektion muodostumiseen.
Käsihygienia on yksinkertainen, nopea, halpa ja ehdottoman tehokas tapa infektioiden ehkäisyssä, eikä sen merkitystä voi korostaa liikaa. Koulutuksen tulee ottaa yksilön tarpeet huomioon motivoida ja muokata asenteita.