Innovatiivisten julkisten ja esikaupallisten hankintojen haasteet ja mahdollisuudet sekä kaupungin hankintatoimen rooli innovaatioiden edistäjänä
Holopainen, Kirsi-Maria (2017)
Holopainen, Kirsi-Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011890
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa innovatiivisten julkisten ja esikaupallisten hankintojen haasteita ja mahdollisuuksia sekä laatia kaupungin hankintatoimea varten malli, jolla lisätään avointa innovaatiota ulkoisten ja sisäisten toimijoiden kanssa ekosysteemissä.
Työ oli osa Laurean tutkimushanketta, joka on nimeltään palvelutuotannon ja -innovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa. Kestävyyskriisi, globaali keskinäisriippuvuus, kasvavat jännitteet ja kansalaisten kulutuskäyttäytymisen muutokset sekä teknologiset muutokset aiheuttavat yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia kasvaviin kaupunkikeskittymiin. Kaupunkien on uudistettava hankintakulttuuria ja toimintamallia edistämällä avointa innovaatiota ekosysteemissä, jotta kysyntä-, käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys huomioidaan entistä paremmin hankinnoissa ja palvelutuotannossa tulevaisuudessa. Julkiset hankinnat ovat merkittävä kysynnän ja innovaatioiden lähde luoda hyvinvointia ja talouskasvua.
Viitekehyksessä käsitellään julkisia hankintoja ja hankintaprosessia, avointa innovaatiota, kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa, innovatiivisia hankintoja ja esikaupallista tutkimus- ja kehittämispalveluiden hankintaa. Innovatiivisten ja esikaupallisten hankintojen tavoitteena on lisätä hankintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Euroopan unioni on vuodesta 2007 alkaen edistänyt innovatiivisten ja esikaupallisten julkisten hankintojen toteuttamista EU-maissa. Toistaiseksi neuvottelumenettelyjä käytetään hyvin vähän ja hankintakulttuuri uudistuu hitaasti, kun tarjontalähtöisyydestä siirrytään kysyntälähtöiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä käytettiin syvä- ja ryhmähaastatteluja, koska tutkittavaa aihetta haluttiin ymmärtää laajemmin ja ilman ennakkokäsityksiä. Tutkimuksessa haastateltiin kaupunkien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja kolmannen sektorin, innovaatioalustojen ja -välittäjien edustajia, jotka tuntevat kaupunkien palvelutuotantoa ja -innovointia.
Tutkimustulosten perusteella strategisten innovatiivisten ratkaisujen ja esikaupallisten hankintojen käytännön toteuttamiseen tarvitaan kaupungin poliittisen päätöksenteon ja johdon vahva tuki, rahoitus ja resurssit. Kaupunkien poliittisten päätöksentekijöiden ja johdon on laadittava visio ja konkreettinen pitkän aikavälin palvelujen kehitys- ja investointiohjelma ja hankintastrategiat, jotka viestitään sisäisille ja ulkoisille toimijoille. Kaupunkien ja alueiden keskinäiselle yhteistyölle ja -hankinnoille todettiin olevan tarvetta. Julkisten hankintojen kehittämiseen tarvitaan vahvaa kansallista asiantuntija- ja kehittämisyksikköä, joka tukee kaikkia julkisia hankintayksikköjä ja ulkoisia toimijoita. Tällä yksiköllä tulisi olla vahva kytkentä suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävään organisaatioon. Tulevaisuudessa innovatiivisten julkisten ja esikaupallisten hankintojen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta on tarpeellista tehdä tutkimusta.
Työ oli osa Laurean tutkimushanketta, joka on nimeltään palvelutuotannon ja -innovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa. Kestävyyskriisi, globaali keskinäisriippuvuus, kasvavat jännitteet ja kansalaisten kulutuskäyttäytymisen muutokset sekä teknologiset muutokset aiheuttavat yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia kasvaviin kaupunkikeskittymiin. Kaupunkien on uudistettava hankintakulttuuria ja toimintamallia edistämällä avointa innovaatiota ekosysteemissä, jotta kysyntä-, käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys huomioidaan entistä paremmin hankinnoissa ja palvelutuotannossa tulevaisuudessa. Julkiset hankinnat ovat merkittävä kysynnän ja innovaatioiden lähde luoda hyvinvointia ja talouskasvua.
Viitekehyksessä käsitellään julkisia hankintoja ja hankintaprosessia, avointa innovaatiota, kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa, innovatiivisia hankintoja ja esikaupallista tutkimus- ja kehittämispalveluiden hankintaa. Innovatiivisten ja esikaupallisten hankintojen tavoitteena on lisätä hankintojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Euroopan unioni on vuodesta 2007 alkaen edistänyt innovatiivisten ja esikaupallisten julkisten hankintojen toteuttamista EU-maissa. Toistaiseksi neuvottelumenettelyjä käytetään hyvin vähän ja hankintakulttuuri uudistuu hitaasti, kun tarjontalähtöisyydestä siirrytään kysyntälähtöiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä käytettiin syvä- ja ryhmähaastatteluja, koska tutkittavaa aihetta haluttiin ymmärtää laajemmin ja ilman ennakkokäsityksiä. Tutkimuksessa haastateltiin kaupunkien, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja kolmannen sektorin, innovaatioalustojen ja -välittäjien edustajia, jotka tuntevat kaupunkien palvelutuotantoa ja -innovointia.
Tutkimustulosten perusteella strategisten innovatiivisten ratkaisujen ja esikaupallisten hankintojen käytännön toteuttamiseen tarvitaan kaupungin poliittisen päätöksenteon ja johdon vahva tuki, rahoitus ja resurssit. Kaupunkien poliittisten päätöksentekijöiden ja johdon on laadittava visio ja konkreettinen pitkän aikavälin palvelujen kehitys- ja investointiohjelma ja hankintastrategiat, jotka viestitään sisäisille ja ulkoisille toimijoille. Kaupunkien ja alueiden keskinäiselle yhteistyölle ja -hankinnoille todettiin olevan tarvetta. Julkisten hankintojen kehittämiseen tarvitaan vahvaa kansallista asiantuntija- ja kehittämisyksikköä, joka tukee kaikkia julkisia hankintayksikköjä ja ulkoisia toimijoita. Tällä yksiköllä tulisi olla vahva kytkentä suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävään organisaatioon. Tulevaisuudessa innovatiivisten julkisten ja esikaupallisten hankintojen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta on tarpeellista tehdä tutkimusta.