Mikä mättää, kun yhteistyö ei pelitä ja hyvät käytännöt katoavat hankkeen päättymisen myötä: Saate-Hankkeen näyttäytyminen Helsingin sosiaaliasemilla
Sakki, Anna (2010)
Sakki, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004046098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004046098
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on tehty sosiaaliviraston SAATE- Hankkeeseen eli Sosiaaliasemien asiakkaiden työllistymisen edistämisen hankkeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka yhteistyö sujuu SAATE- Hankkeen ja sosiaaliasemien työntekijöiden välillä. Toisena tavoitteena oli selvittää kuinka SAATE- Hankkessa käytettävää toimintamallia voidaan hyödyntää sosiaaliasemien työssä ja mitä sosiaaliasemien työntekijät ajattelevat työllistämisestä osana työnkuvaansa. Opinnäytetyöni teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaaliasemilla tehtävä työ ja vuorovaikutus sekä dialogisuus.
Opinnäytetyöni aineiston keräsin Helsingin kaikilta sosiaaliasemilta, lukuunottamatta Pohjoisen sosiaaliaseman Maunulan toimipistettä. Kohderyhmään kuuluivat toimeentulotukityötä tekevät sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät. Opinnäytetyön toteutin kvantitatiivisin menetelmin. Aineiston keräsin verkkokyselynä e-lomakkeella. Aineiston analysoin excel ohjelmistolla ja analyysimenetelmänä
käytin luokittelua. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijää.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat sosiaaliasemien työntekijöiden olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä
yhteistyöhön SAATE ohjaajien kanssa. Tiedonkulku oli pääsääntöisesti toimivaa ja työntekijät saivat tietoa hankkeeta eri lähteistä. Vastaajat kokivat tekevänsä tällä hetkellä työllistämistä edistävää toimintaa työssään. Tuloksista voidaan todeta, että sosiaaliasemien työntekijät haluavat tietää SAATE-Hankkeeseen ohjaamiensa asiakkaiden tilanteen edistymisestä. Tuloksista voidaan myös todeta, että
vastaajat pitävät työllistämisen edistämistä tärkeänä. Tulosten mukaan työllistäminen sosiaaliasemien työssä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että jokaisella sosiaaliasemalla olisi yksi SAATE ohjaaja.
Saatujen tulosten pohjalta työelämän yhteistyötahot saavat lisää tietoa yhteistyön sujuvuudesta sekä kuinka hankkeen toimintamallia voidaan hyödyntää. Valmis opinnäytetyö toimitetaan yhteyshenkilöille ja tulosten lopullinen hyödyntäminen jää työelämälle.
Opinnäytetyöni aineiston keräsin Helsingin kaikilta sosiaaliasemilta, lukuunottamatta Pohjoisen sosiaaliaseman Maunulan toimipistettä. Kohderyhmään kuuluivat toimeentulotukityötä tekevät sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät. Opinnäytetyön toteutin kvantitatiivisin menetelmin. Aineiston keräsin verkkokyselynä e-lomakkeella. Aineiston analysoin excel ohjelmistolla ja analyysimenetelmänä
käytin luokittelua. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijää.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat sosiaaliasemien työntekijöiden olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä
yhteistyöhön SAATE ohjaajien kanssa. Tiedonkulku oli pääsääntöisesti toimivaa ja työntekijät saivat tietoa hankkeeta eri lähteistä. Vastaajat kokivat tekevänsä tällä hetkellä työllistämistä edistävää toimintaa työssään. Tuloksista voidaan todeta, että sosiaaliasemien työntekijät haluavat tietää SAATE-Hankkeeseen ohjaamiensa asiakkaiden tilanteen edistymisestä. Tuloksista voidaan myös todeta, että
vastaajat pitävät työllistämisen edistämistä tärkeänä. Tulosten mukaan työllistäminen sosiaaliasemien työssä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että jokaisella sosiaaliasemalla olisi yksi SAATE ohjaaja.
Saatujen tulosten pohjalta työelämän yhteistyötahot saavat lisää tietoa yhteistyön sujuvuudesta sekä kuinka hankkeen toimintamallia voidaan hyödyntää. Valmis opinnäytetyö toimitetaan yhteyshenkilöille ja tulosten lopullinen hyödyntäminen jää työelämälle.