Uljas Taru : Tarinoita kehitysvammaisten lasten perheistä äitien kertomana
Arstio, Jaana; Sailio, Mira (2008)
Arstio, Jaana
Sailio, Mira
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812034215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812034215
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyömme sisältää kehitysvammaisten lasten äitien elämäntarinoita, heidän kokemuksiaan kehitysvammaisen lapsen vanhempana. Halusimme koota äitien kokemuksellista tietoa siitä, millä keinoin perheet ovat sopeutuneet arkeen ja mistä he ovat saaneet voimavaroja arjessa jaksamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada kehitysvammaisten lasten äitien tarinat näkyviksi.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys perustuu ekokulttuuriseen teoriaan. Sen mukaan vanhemmat eivät mukaudu passiivisesti ympäristönsä vaatimuksiin ja paineisiin uudessa tilanteessa, vaan päivittäisten rutiinien muutoksia ohjaa kunkin perheen oma perhekulttuuri.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Lähestymistapa tutkimuksessamme on narratiivinen eli elämänkerrallinen ja aineiston käsittelytapana käytimme narratiivista analyysia. Tutkimusjoukko koostui neljästä kehitysvammaisen lapsen äidistä sekä yhden perheen aikuisesta kehitysvammaisesta lapsesta.
Keskeiset tutkimustulokset: Alkuvaikeuksien jälkeen perheet elivät tavallisen lapsiperheiden elämää iloineen ja suruineen. Jokainen perhe joutui organisoimaan arkensa uudelleen lapsen synnyttyä omien voimavarojen puitteissa. Perheiden tämän hetkinen tilanne osoitti, että perheet voivat hyvin ja elävät täysipainoista elämää.
Johtopäätökset: Perheiden selviytymisen kannalta on tärkeää, millaisia voimavaroja perheillä on. Tutkimuksemme perheillä tärkeimmiksi voimavaroiksi osoittautuivat lähiyhteisön tuki ja hyväksyntä sekä vanhempien henkilökohtaiset voimavarat, jotka heillä oli jo ennen lapsen syntymää. Myös vertaistuki ja yhdistystoiminta olivat merkittävät tekijät perheiden selviytymisessä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys perustuu ekokulttuuriseen teoriaan. Sen mukaan vanhemmat eivät mukaudu passiivisesti ympäristönsä vaatimuksiin ja paineisiin uudessa tilanteessa, vaan päivittäisten rutiinien muutoksia ohjaa kunkin perheen oma perhekulttuuri.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Lähestymistapa tutkimuksessamme on narratiivinen eli elämänkerrallinen ja aineiston käsittelytapana käytimme narratiivista analyysia. Tutkimusjoukko koostui neljästä kehitysvammaisen lapsen äidistä sekä yhden perheen aikuisesta kehitysvammaisesta lapsesta.
Keskeiset tutkimustulokset: Alkuvaikeuksien jälkeen perheet elivät tavallisen lapsiperheiden elämää iloineen ja suruineen. Jokainen perhe joutui organisoimaan arkensa uudelleen lapsen synnyttyä omien voimavarojen puitteissa. Perheiden tämän hetkinen tilanne osoitti, että perheet voivat hyvin ja elävät täysipainoista elämää.
Johtopäätökset: Perheiden selviytymisen kannalta on tärkeää, millaisia voimavaroja perheillä on. Tutkimuksemme perheillä tärkeimmiksi voimavaroiksi osoittautuivat lähiyhteisön tuki ja hyväksyntä sekä vanhempien henkilökohtaiset voimavarat, jotka heillä oli jo ennen lapsen syntymää. Myös vertaistuki ja yhdistystoiminta olivat merkittävät tekijät perheiden selviytymisessä.