Lypsykarjan hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä : Karjavertailu

Abstract

Hedelmällisyydellä on merkittävä osuus lypsykarjatilan taloudellisessa tuloksessa. Hyvä hedelmällisyys lisää maidontuotannon kannattavuutta, ja se on myös merkki tuottajan ammattitaidosta. Ihanteellisin tilanne lypsykarjatilalla hyvän hedelmällisyyden osalta on se, että lehmä tiinehtyy heti ensimmäisestä siemennyskerrasta kolmen kuukauden sisällä poikimisesta, eikä eläinlääkärin hedelmällisyyshoitoja ole tarvittu.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, eroavatko hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät hedelmällisyydeltään hyvien ja hedelmällisyydeltään heikkojen lypsykarjatilojen välillä. Siemennyksiä/poikiminen-tunnusluvun perusteella jaettuja ryhmiä vertailtiin vuoden 2015 tuotosseurannan tunnuslukujen sekä sähköisestä kyselystä saatujen tulosten avulla. Työn toimeksianto saatiin Faba osk:lta.

Työn tulokset osoittivat ryhmien välisten merkittävimpien erojen olevan navettatyyppi-, lepokausi- ja poikimaväli-tunnusluvuissa, kiimantarkkailun ajankäytössä ja apuvälineiden hyödyntämisessä sekä tiloilla koetuissa ongelmissa ja tehdyissä hedelmällisyyshoidoissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, sillä vaikka lypsykarjatilalla nämä hedelmällisyyttä puoltavat tekijät olisivat kunnossa, eivät tilan hedelmällisyystulokset välttämättä yllä hyvälle tasolle. Onnistuminen yhdessä osa-alueessa ei siis automaattisesti takaa karjan hyvää hedelmällisyyttä, vaan kokonaisuuden on oltava hallinnassa.

Low fertility causes significant financial loss to dairy farms. Therefore, the management of fertility is a major part of farm economics. In the ideal situation, a cow needs only one insemination to get in calf and fertility treatments are not needed.

The purpose of this study was to compare high fertility and low fertility herds and find out the differences in factors affecting dairy cow fertility. Dairy farms were divided into low and high fertility groups based on inseminations/calving key figures in the Finnish milk recording database. A comparison between these groups was made by using key figures of the year 2015 and the results of a questionnaire.

The results showed that the main differences between the groups were in the cattle housing type, the rest period, calving interval, the amount of time used for heat detection, the use of heat detection equipment and the number of fertility problems and treatments. However, the study did not reveal clear reasons for the low fertility herds. It may be impossible to recognize the influence of a single factor because dairy cattle fertility is effected by the combined effect of several factors.