METSÄSIJOITUKSEN TUOTTO JA ERI OMISTUS¬MUOTOJEN KANNATTAVUUS
Tuomaala, Jukka (2017)
Tuomaala, Jukka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705066652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705066652
Tiivistelmä
Metsätiloja ostetaan tällä hetkellä runsaasti puhtaasti sijoitukseksi. Monelle suomalaiselle metsätilat ovat myös suurimpia omaisuuseriä ja merkittävä tulojen lähde. Metsänomistamiseen on muitakin vaihtoehtoja perinteisen yksityishenkilöomistamisen lisäksi. Niiden verotus- ja tukikäytännöt eroavat yksityisomistuksesta vaikuttaen nettotulokseen. Vaihtoehtoja ovat yhteismetsä, osakeyhtiö sekä metsiin sijoittavat rahastot.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää metsäsijoituksen keskimääräinen tuottoprosentti eteläsuomalaiselle hyvin hoidetulle metsälle eri laskenta- ja arviointimenetelmillä sekä tutkia metsäsijoituksen kannattavuutta nykyisessä markkinatilanteessa. Työssä selvitettiin myös, mikä omistusmuoto on kannattavin verojen ja tukien vuoksi ja onko rahastojen ennustamat korkeat tuottoprosentit realistisia pitkällä ajalla ilman pääoman pienenemistä.
Metsäsijoituksen tuottoa tutkittiin työssä mm. laskemalla nettonykyarvoa sijoitetulle pääomalle prolongaamalla investoinnit alusta asti eri korkokannoilla ja tuottoarvomenetelmää hyödyntäen muutamilla esimerkkitiloilla. Eri omistusmuotojen kannattavuuden vertailu suoritettiin selvittämällä niiden verotuskäytännöt sekä yksityiselle omistukselle myönnettävän metsävähennysoikeuden vaikutukset.
Metsäsijoituksen tuotto eteläisessä Suomessa verrattuna sekä summa-arvomenetelmän käypiin arvoihin että tuottoarvomenetelmällä laskettuna on yleensä hieman yli kolme prosenttia koko kiertoajalle. Tarkempi määrittäminen on epätarkkaa tuottoarvomenetelmällä johtuen tulevien hakkuukertymien ennustamisen vaikeudesta ja summa-arvomenetelmän aputaulukoiden tulkinnasta sekä kokonaisarvonkorjauksen suuresta epätarkkuudesta.
Tämän hetken markkinatilanne kuitenkin laskee metsäsijoituksen tuottoa sijoitetulle pääomalle, koska metsätiloista joutuu yleensä maksamaan yli käyvän arvon. Metsä tarjoaa kuitenkin vakaata ja tämän hetkiseen sijoitusympäristöön verrattuna kohtalaisen hyvää tuottoa mikäli ostohinta on hyvästä metsätilasta korkeintaan käyvän arvon mukainen tai sen alle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää metsäsijoituksen keskimääräinen tuottoprosentti eteläsuomalaiselle hyvin hoidetulle metsälle eri laskenta- ja arviointimenetelmillä sekä tutkia metsäsijoituksen kannattavuutta nykyisessä markkinatilanteessa. Työssä selvitettiin myös, mikä omistusmuoto on kannattavin verojen ja tukien vuoksi ja onko rahastojen ennustamat korkeat tuottoprosentit realistisia pitkällä ajalla ilman pääoman pienenemistä.
Metsäsijoituksen tuottoa tutkittiin työssä mm. laskemalla nettonykyarvoa sijoitetulle pääomalle prolongaamalla investoinnit alusta asti eri korkokannoilla ja tuottoarvomenetelmää hyödyntäen muutamilla esimerkkitiloilla. Eri omistusmuotojen kannattavuuden vertailu suoritettiin selvittämällä niiden verotuskäytännöt sekä yksityiselle omistukselle myönnettävän metsävähennysoikeuden vaikutukset.
Metsäsijoituksen tuotto eteläisessä Suomessa verrattuna sekä summa-arvomenetelmän käypiin arvoihin että tuottoarvomenetelmällä laskettuna on yleensä hieman yli kolme prosenttia koko kiertoajalle. Tarkempi määrittäminen on epätarkkaa tuottoarvomenetelmällä johtuen tulevien hakkuukertymien ennustamisen vaikeudesta ja summa-arvomenetelmän aputaulukoiden tulkinnasta sekä kokonaisarvonkorjauksen suuresta epätarkkuudesta.
Tämän hetken markkinatilanne kuitenkin laskee metsäsijoituksen tuottoa sijoitetulle pääomalle, koska metsätiloista joutuu yleensä maksamaan yli käyvän arvon. Metsä tarjoaa kuitenkin vakaata ja tämän hetkiseen sijoitusympäristöön verrattuna kohtalaisen hyvää tuottoa mikäli ostohinta on hyvästä metsätilasta korkeintaan käyvän arvon mukainen tai sen alle.