Käsihygienian toteutuminen synnytysvuodeosastolla
Mikkola, Salla; Vainio, Karoliina (2017)
Mikkola, Salla
Vainio, Karoliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117669
Tiivistelmä
Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tärkein hoitoon liittyvien infektioiden leviämistavoista. Hyvällä käsihygienialla voidaankin merkittävästi vähentää näitä infektioita. Hygieniaohjeiden kertaaminen, koulutukset sekä havainnoinnit työyksiköissä edistävät käsihygienian toteutumista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnytysvuodeosastolla hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienian toteutumista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli tuottaa osastolle ajantasaista tietoa käsihygienian toteutumisen nykytilasta ja tällä tavoin auttaa osastoa kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin: miten hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienia toteutui synnytysvuodeosastolla sekä mitkä tekijät olivat yhteydessä käsihygienian toteutumiseen. Aihe oli lähtöisin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeista. Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin havainnoimalla hoitoon osallistuvia henkilöitä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että synnytysvuodeosastolla käsihygienia toteutuu kohtalaisen hyvin. Työntekijät eivät esimerkiksi käyttäneet kynsilakkaa, rakennekynsiä tai käsikoruja työskennellessään. Kenelläkään ei ollut myöskään likaisia kynsiä. Käsidesinfektio muistettiin pääsääntöisesti hyvin. Suurimpana ongelmakohtana oli käsien desinfioinnissa käytettävä aika, sillä vain alle kolmannes työntekijöistä desinfioi käsiään tarpeeksi pitkään. Kuitenkin kaksi kolmannesta havainnoitavista otti käsidesinfektioainetta riittävästi. Käsiä desinfioitiin useammin potilaskontaktin jälkeen sekä suojakäsineiden käytön jälkeen kuin ennen potilaskontaktia tai ennen suojakäsineiden pukemista. Työntekijän vanhempi ikä vaikutti myönteisesti käsihygienian toteutumiseen, mutta työssäoloajalla ei huomattu olevan suurta merkitystä havainnoinnin tuloksiin.
Synnytysvuodeosastolla käsihygienian parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota useisiin eri käsihygienian osa-alueisiin. Tarkkuutta vaatisi erityisesti käsien desinfiointiin käytettävä aika. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksena onkin vastaavan havainnoinnin toistaminen samalla osastolla ja tulosten vertailu keskenään. Tällöin nähtäisiin, onko kehitystä tapahtunut. Lisäksi työntekijöiltä voitaisiin kerätä kyselyn avulla tietoa heidän käsihygieniaosaamisestaan. Havainnointitutkimus käsihygieniasta voitaisiin myös tehdä synnytysvuodeosaston muissa tiloissa, kuten kansliassa. Olisi myös mielenkiintoista tarkastella käsihygieniahavainnoinnin tuloksia vastasyntyneiden teho-osastolta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnytysvuodeosastolla hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienian toteutumista Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena oli tuottaa osastolle ajantasaista tietoa käsihygienian toteutumisen nykytilasta ja tällä tavoin auttaa osastoa kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin: miten hoitoon osallistuvien henkilöiden käsihygienia toteutui synnytysvuodeosastolla sekä mitkä tekijät olivat yhteydessä käsihygienian toteutumiseen. Aihe oli lähtöisin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeista. Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin havainnoimalla hoitoon osallistuvia henkilöitä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että synnytysvuodeosastolla käsihygienia toteutuu kohtalaisen hyvin. Työntekijät eivät esimerkiksi käyttäneet kynsilakkaa, rakennekynsiä tai käsikoruja työskennellessään. Kenelläkään ei ollut myöskään likaisia kynsiä. Käsidesinfektio muistettiin pääsääntöisesti hyvin. Suurimpana ongelmakohtana oli käsien desinfioinnissa käytettävä aika, sillä vain alle kolmannes työntekijöistä desinfioi käsiään tarpeeksi pitkään. Kuitenkin kaksi kolmannesta havainnoitavista otti käsidesinfektioainetta riittävästi. Käsiä desinfioitiin useammin potilaskontaktin jälkeen sekä suojakäsineiden käytön jälkeen kuin ennen potilaskontaktia tai ennen suojakäsineiden pukemista. Työntekijän vanhempi ikä vaikutti myönteisesti käsihygienian toteutumiseen, mutta työssäoloajalla ei huomattu olevan suurta merkitystä havainnoinnin tuloksiin.
Synnytysvuodeosastolla käsihygienian parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota useisiin eri käsihygienian osa-alueisiin. Tarkkuutta vaatisi erityisesti käsien desinfiointiin käytettävä aika. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksena onkin vastaavan havainnoinnin toistaminen samalla osastolla ja tulosten vertailu keskenään. Tällöin nähtäisiin, onko kehitystä tapahtunut. Lisäksi työntekijöiltä voitaisiin kerätä kyselyn avulla tietoa heidän käsihygieniaosaamisestaan. Havainnointitutkimus käsihygieniasta voitaisiin myös tehdä synnytysvuodeosaston muissa tiloissa, kuten kansliassa. Olisi myös mielenkiintoista tarkastella käsihygieniahavainnoinnin tuloksia vastasyntyneiden teho-osastolta.