Taajuusmuuttajan lämpöajojen käyttöohje
Ruokonen, Mika (2017)
Ruokonen, Mika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158131
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli lämpöajotestien tekeminen, jossa käytettiin ABB:n kehittämää HTR-ohjelmaa. Työn ohessa tehtiin ABB:n laboratorion käytettäväksi yleinen HTR käyttöönotto-ohje. Laboratorio-ohje on jätetty pois sen salassapidon vuoksi opinnäytetyöstä. Työssä pääpaino oli lämpöajojen valmisteluissa ja testauksessa.
Lämpöajojen merkitys taajuusmuuttajan elinkaareen on merkittävä, sillä lämpö vaikuttaa suoraan komponenttien vanhenemiseen. Lämpöajoja suorittamalla voitiin tarkentaa tuotteen elinikää, jonka ansiosta voitiin määrittää ennakoivia huoltoja ja selventää ympäristön vaikutusta tuotteeseen.
Teoria osuudessa kerrotaan taajuusmuuttajan lämpöherkistä komponenteista ja yleisestä teoriasta. Rajaus on tehty ACS880 tuotteeseen. Teorian jälkeen tutustutaan testiasetelmaan ja käytettäviin mittaus- ja koelaitteisiin sekä ohjelmistoihin. Ohjelmissa keskitytään niiden konfigurointiin ja testien ohjelmoimiseen. Testien suorittaminen on pääsääntöisesti ohjelmointipohjaista työskentelyä, vaikkakin lämpöajojen pituudet voivat vaihdella kymmenistä minuuteista moniin tunteihin. Ohjelmoinnin osuus kokonaistyössä on käytännössä yli 85%, vaikka se vie vain noin 10-20% kokonaisajasta.
Työn osana suoritetut testit olivat onnistuneita ja tarvittavaa tietoa saatiin riittävästi. Mitään yllätyksiä ei tullut vastaan ja komponentit kestivät suunnitellusti.
Lämpöajojen merkitys taajuusmuuttajan elinkaareen on merkittävä, sillä lämpö vaikuttaa suoraan komponenttien vanhenemiseen. Lämpöajoja suorittamalla voitiin tarkentaa tuotteen elinikää, jonka ansiosta voitiin määrittää ennakoivia huoltoja ja selventää ympäristön vaikutusta tuotteeseen.
Teoria osuudessa kerrotaan taajuusmuuttajan lämpöherkistä komponenteista ja yleisestä teoriasta. Rajaus on tehty ACS880 tuotteeseen. Teorian jälkeen tutustutaan testiasetelmaan ja käytettäviin mittaus- ja koelaitteisiin sekä ohjelmistoihin. Ohjelmissa keskitytään niiden konfigurointiin ja testien ohjelmoimiseen. Testien suorittaminen on pääsääntöisesti ohjelmointipohjaista työskentelyä, vaikkakin lämpöajojen pituudet voivat vaihdella kymmenistä minuuteista moniin tunteihin. Ohjelmoinnin osuus kokonaistyössä on käytännössä yli 85%, vaikka se vie vain noin 10-20% kokonaisajasta.
Työn osana suoritetut testit olivat onnistuneita ja tarvittavaa tietoa saatiin riittävästi. Mitään yllätyksiä ei tullut vastaan ja komponentit kestivät suunnitellusti.