Tuotannon eräkokojen optimointi ja optimointityökalun kehittäminen
Mäkinen, Teemu (2010)
Mäkinen, Teemu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004277002
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin tuotannon eräkokojen optimointimenetelmiä, ja laskettiin Uponor Suomi Oy:n Nastolan tehtaan käyttö- ja lämminvesiyksikön muovituotteiden valmistuksen taloudelliset eräkokoot. Eräkokojen optimoinnilla pyrittiin pienentämään tuotannon kokonaiskustannuksia. Työn tavoitteena oli lisäksi kehittää laskentatyökalu eräkokojen optimointia varten.
Insinöörityössä perehdyttiin tuotannonohjauksen periaatteisiin ja menetelmiin, tutkitiin varastojen hallintaa sekä kustannuksia ja selvitettiin taloudellisen valmistuserän muodostumisen teoriaa. Työssä tutkittiin erilaisia menetelmiä taloudellisten eräkokojen määrittämiseen. Menetelmiksi valittiin taloudellisen tilauseräkoon laskentakaava, EOQ-kaava, ja kapasiteettiperusteinen EPEI-laskentamalli. Laskentamallien avulla laskettiin kysyntäennusteiden mukaisesti valmistuksen optimaaliset eräkoot nimikekohtaisesti vuodelle 2010.
Tulosten analysoimiseksi nimikkeet luokiteltiin ABC-luokkiin volyymiensa mukaan. Tuloksia arvioitiin kriittisesti Lean-ajattelutavan mukaan. Laskennassa huomattiin, että EPEI-mallia ei voitu käyttää nimikkeiden suuren määrän takia, joten menetelmänä käytettiin EOQ-mallia. Laskelmat osoittivat, että korkean kysynnän A-nimikkeiden laskennalliset optimieräkoot ovat järkeviä ja perusteltuja, kysyntään nähden pienehköjä eräkokoja. B-, ja C-nimikkeiden laskennalliset eräkoot osoittautuivat varsin suuriksi, ja ne aiheuttivat suuret varastotasot, jotka ovat Lean-periaatteiden vastaisia.
Työssä tehtiin lisäksi Excel-pohjainen laskentatyökalu, jonka avulla voidaan voi arvioida nimikkeiden sopivien eräkokojen suuruusluokkaa sekä laskea eri parametrien muutosten vaikutusta tuotannon kokonaiskustannuksiin. Työkalusta tehtiin kaksi versiota: EOQ-malliin sekä EPEI-malliin perustuva.
Laskennan tulosten sekä työkalun soveltaminen käytännössä on yrityksen tuotannonsuunnittelun harkinnan varassa. Tulokset antoivat kuitenkin hyvän lähtökohdan tuotannonohjauksen kehittämiseen tuotantoerien muodostuksen näkökulmasta.
Insinöörityössä perehdyttiin tuotannonohjauksen periaatteisiin ja menetelmiin, tutkitiin varastojen hallintaa sekä kustannuksia ja selvitettiin taloudellisen valmistuserän muodostumisen teoriaa. Työssä tutkittiin erilaisia menetelmiä taloudellisten eräkokojen määrittämiseen. Menetelmiksi valittiin taloudellisen tilauseräkoon laskentakaava, EOQ-kaava, ja kapasiteettiperusteinen EPEI-laskentamalli. Laskentamallien avulla laskettiin kysyntäennusteiden mukaisesti valmistuksen optimaaliset eräkoot nimikekohtaisesti vuodelle 2010.
Tulosten analysoimiseksi nimikkeet luokiteltiin ABC-luokkiin volyymiensa mukaan. Tuloksia arvioitiin kriittisesti Lean-ajattelutavan mukaan. Laskennassa huomattiin, että EPEI-mallia ei voitu käyttää nimikkeiden suuren määrän takia, joten menetelmänä käytettiin EOQ-mallia. Laskelmat osoittivat, että korkean kysynnän A-nimikkeiden laskennalliset optimieräkoot ovat järkeviä ja perusteltuja, kysyntään nähden pienehköjä eräkokoja. B-, ja C-nimikkeiden laskennalliset eräkoot osoittautuivat varsin suuriksi, ja ne aiheuttivat suuret varastotasot, jotka ovat Lean-periaatteiden vastaisia.
Työssä tehtiin lisäksi Excel-pohjainen laskentatyökalu, jonka avulla voidaan voi arvioida nimikkeiden sopivien eräkokojen suuruusluokkaa sekä laskea eri parametrien muutosten vaikutusta tuotannon kokonaiskustannuksiin. Työkalusta tehtiin kaksi versiota: EOQ-malliin sekä EPEI-malliin perustuva.
Laskennan tulosten sekä työkalun soveltaminen käytännössä on yrityksen tuotannonsuunnittelun harkinnan varassa. Tulokset antoivat kuitenkin hyvän lähtökohdan tuotannonohjauksen kehittämiseen tuotantoerien muodostuksen näkökulmasta.