MUUTOKSEN KAHDET KASVOT : Ensihoitajien työhyvinvoinnin tukeminen toimintaympäristön muutoksessa
Rajala, Tanja (2017)
Rajala, Tanja
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060211993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060211993
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Tulosten perusteella opinnäytetyön kehittämistehtäväksi valittiin henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomassa toimintaympäristön muutoksessa. Opinnäytetyön tavoitteeksi muodostui muutoksen henkilöstölle aiheuttaman huolen ja epätietoisuuden hälventäminen, sekä henkilöstön sitouttaminen ja motivoiminen muutoksen onnistuneeseen läpivientiin. Tätä kautta tavoitteena oli parantaa ensihoitajien työhyvinvointia ja sen myötä työn tuloksellisuutta sekä hoidon laatua.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Perusjoukon muodostivat päätoimiset ensihoitajat sekä ensihoidon pitkäaikaiset sijaiset (N=143). Kyselyn vastausprosentti oli 60 %. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Kyselyn tulokset toivat esiin ensihoitajien huolen ja epätietoisuuden tulevasta sote- ja maakuntauudistuksesta, ja sen vaikutuksesta omaan työhön. Yli puolet (59 %) ensihoitajista koki epätietoisuutta siitä, miten pelastuslaitos ja oma työ tulevat kehittymään tulevaisuudessa. Huolestuneisuutta tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksesta koki suurin osa (75 %) ensihoitajista. Myös lisää osaamista tulevaisuuden toimintaympäristössä työskentelemiseen näki tarvitsevansa yli puolet (62 %) ensihoitajista.
Opinnäytetyössä toteutettiin muutospajat kahdella asemalla. Muutospajatoiminta lisäsi ensihoitajien tietoa muutoksesta sekä antoi ensihoitajille uskoa tulevaan ja keinoja, joilla muutoksen aiheuttamiin huoliin ja uhkiin voidaan vaikuttaa. Organisaation johdolle muutospajatyöskentely antoi tietoa, jota voidaan hyödyntää organisaatiossa laadittavassa strategisessa suunnitelmassa muutoksen johtamisesta, muutosviestinnässä sekä osaamisen johtamisessa. Saatujen kokemusten myötä muutospajatyöskentelyä on tarkoitus jatkaa organisaatiossa muutoksen myöhemmissä vaiheissa, ja laajentaa se koskemaan koko henkilökuntaa. Ensihoitajien työhyvinvointia voidaan seurata toistamalla opinnäytetyössä laadittu työhyvinvointikysely vuosittain. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtamisessa sekä kohdeorganisaatiossa että muissakin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Perusjoukon muodostivat päätoimiset ensihoitajat sekä ensihoidon pitkäaikaiset sijaiset (N=143). Kyselyn vastausprosentti oli 60 %. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Kyselyn tulokset toivat esiin ensihoitajien huolen ja epätietoisuuden tulevasta sote- ja maakuntauudistuksesta, ja sen vaikutuksesta omaan työhön. Yli puolet (59 %) ensihoitajista koki epätietoisuutta siitä, miten pelastuslaitos ja oma työ tulevat kehittymään tulevaisuudessa. Huolestuneisuutta tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksesta koki suurin osa (75 %) ensihoitajista. Myös lisää osaamista tulevaisuuden toimintaympäristössä työskentelemiseen näki tarvitsevansa yli puolet (62 %) ensihoitajista.
Opinnäytetyössä toteutettiin muutospajat kahdella asemalla. Muutospajatoiminta lisäsi ensihoitajien tietoa muutoksesta sekä antoi ensihoitajille uskoa tulevaan ja keinoja, joilla muutoksen aiheuttamiin huoliin ja uhkiin voidaan vaikuttaa. Organisaation johdolle muutospajatyöskentely antoi tietoa, jota voidaan hyödyntää organisaatiossa laadittavassa strategisessa suunnitelmassa muutoksen johtamisesta, muutosviestinnässä sekä osaamisen johtamisessa. Saatujen kokemusten myötä muutospajatyöskentelyä on tarkoitus jatkaa organisaatiossa muutoksen myöhemmissä vaiheissa, ja laajentaa se koskemaan koko henkilökuntaa. Ensihoitajien työhyvinvointia voidaan seurata toistamalla opinnäytetyössä laadittu työhyvinvointikysely vuosittain. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtamisessa sekä kohdeorganisaatiossa että muissakin sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.