Uskomuksia ja tietoa kroonisesta alaselkäkivusta Kuntoutumistalossa
Grabtchak, Aleksei; Seppänen, Joel (2017)
Grabtchak, Aleksei
Seppänen, Joel
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612579
Tiivistelmä
Krooninen alaselkäkipu on erittäin yleinen, moniulotteinen ja kallis yhteiskunnallinen vaiva. Siihen vaikuttavat merkittävästi myös erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten uskomukset, joista monet saattavat olla ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja hoidon kannalta haitallisia. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden siirtämistä kohti ennaltaehkäisyä ja omahoitoa pyritään kiihdyttämään parantamalla kansalaisten tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja.
Informaatioyhteiskunnassa tarvitaan uusia työtapoja, joiden suunnitteluun kaivataan terveydenhuollon ammattilaisia. Myös fysioterapian tulisi seurata yhteiskunnan teknologisen kehityksen mukana sekä toimittava muiden palveluiden ja ihmisten tavoin myös verkossa, jossa informaation hallitsematon hankinta ja tuotanto altistavat haitallisten uskomusten muodostumiselle ja leviämiselle.
Tämä on palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävä toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu eTerveydestä, kroonisesta alaselkäkivusta, psykososiaalisista tekijöistä, uskomuksista ja fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietovisa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Virtuaalisairaala-hankkeen Terveyskylä.fi -palvelun Kuntoutumistaloon. Tarkoituksena oli tarjota näyttöön perustuvaa tietoa alaselkäkivuista kärsiville kansalaisille sähköisen palvelun kautta. Tehtävänä oli selvittää nykyisiä uskomuksia liittyen krooniseen alaselkäkipuun ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta vaikuttaa näihin uskomuksiin terveyttä edistävästi.
Visan suunnittelun tukena ja käyttäjätuntemuksen parantamiseksi opinnäytetyössä kartoitettiin internetkyselyllä kohderyhmän käsityksiä ja näkemyksiä. Kysely jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse potilasjärjestön kautta. Kysely sisälsi 24 väitettä selityksineen, joista vastaajaa pyydettiin valita 10 mielenkiintoisimmaksi, hyödyllisemmäksi ja tärkeimmäksi kokemansa vaihtoehdot. Kyselyn tulosten perusteella visaan valikoitui 10 väittämää.
Visaa kehitettiin käyttäjäystävällisemmäksi itsearvioinnin, työn tilaajalta saadun sekä kohderyhmän palautteen perusteella tiivistämällä sekä muuttamalla joitakin ilmaisuja. Visan arvioinnissa hyödynnettiin SWOT-analyysiä, jolla koottiin yhteen visan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Aiheen haasteellisuudesta riippumatta opinnäytetyön lopputuotos on tilaajan hyödynnettävissä uskomuksiin vaikuttamiseen pyrkivänä, käyttäjälähtöisenä, näyttöön pohjautuvana ja kognitiivis-behavioraalista viitekehystä hyödyntävänä visana.
Informaatioyhteiskunnassa tarvitaan uusia työtapoja, joiden suunnitteluun kaivataan terveydenhuollon ammattilaisia. Myös fysioterapian tulisi seurata yhteiskunnan teknologisen kehityksen mukana sekä toimittava muiden palveluiden ja ihmisten tavoin myös verkossa, jossa informaation hallitsematon hankinta ja tuotanto altistavat haitallisten uskomusten muodostumiselle ja leviämiselle.
Tämä on palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävä toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu eTerveydestä, kroonisesta alaselkäkivusta, psykososiaalisista tekijöistä, uskomuksista ja fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietovisa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Virtuaalisairaala-hankkeen Terveyskylä.fi -palvelun Kuntoutumistaloon. Tarkoituksena oli tarjota näyttöön perustuvaa tietoa alaselkäkivuista kärsiville kansalaisille sähköisen palvelun kautta. Tehtävänä oli selvittää nykyisiä uskomuksia liittyen krooniseen alaselkäkipuun ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta vaikuttaa näihin uskomuksiin terveyttä edistävästi.
Visan suunnittelun tukena ja käyttäjätuntemuksen parantamiseksi opinnäytetyössä kartoitettiin internetkyselyllä kohderyhmän käsityksiä ja näkemyksiä. Kysely jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse potilasjärjestön kautta. Kysely sisälsi 24 väitettä selityksineen, joista vastaajaa pyydettiin valita 10 mielenkiintoisimmaksi, hyödyllisemmäksi ja tärkeimmäksi kokemansa vaihtoehdot. Kyselyn tulosten perusteella visaan valikoitui 10 väittämää.
Visaa kehitettiin käyttäjäystävällisemmäksi itsearvioinnin, työn tilaajalta saadun sekä kohderyhmän palautteen perusteella tiivistämällä sekä muuttamalla joitakin ilmaisuja. Visan arvioinnissa hyödynnettiin SWOT-analyysiä, jolla koottiin yhteen visan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Aiheen haasteellisuudesta riippumatta opinnäytetyön lopputuotos on tilaajan hyödynnettävissä uskomuksiin vaikuttamiseen pyrkivänä, käyttäjälähtöisenä, näyttöön pohjautuvana ja kognitiivis-behavioraalista viitekehystä hyödyntävänä visana.