Yritysidean kehittäminen yrittäjävalmennuksen tukemana Savonia-ammattikorkeakoulussa : Case Gluteenitonta vai ei? -mobiilisovellus
Yletyinen, Satu; Laakko, Heidi (2017)
Yletyinen, Satu
Laakko, Heidi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612565
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, jossa jatkettiin Innovaatio-osaamisen -opintojaksolla tuotetun innovaatioprojektin kehittämistä Yrittäjävalmennus - opintojen tukemana. Kehittämiskohteena oli Gluteenitonta vai ei? -mobiilisovellus, joka olisi auttanut keliaakikoita ainesosatiedon hallitsemisessa kansainvälisesti eri kielillä. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää, olisiko mobiilisovellusideasta kannattavaksi liiketoiminnaksi. Lisäksi sen tarkoituksena oli kehittää opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia ja tuottaa tietoa yrittäjävalmennuksesta opiskelijan näkökulmasta Savonia-ammattikorkeakoululle yrittäjävalmennuksen kehittämiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena tutkimuksellisesti kehittäen spiraalimaisina kehittämiskierroksina, joissa suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi vuorottelivat. Teoriaa ja käytäntöä yhdistettiin, ja monipuoliset aineistonkeruumenetelmät mahdollistivat laajan näkemyksen ja siten perusteltujen ratkaisujen tekemisen. Aineistoa kerättiin esimerkiksi toteuttamalla kvantitatiivinen markkinatutkimus (n=509), käyttämällä Savonia-ammattikorkeakoulun sähköisiä työkaluja (InTo ja A’WOT), aivoriihityyppisellä työskentelyllä ja tutkimustietoon perehtymällä. Kehittämishankkeen analysoimiseksi rakennettiin oma malli yrittäjyysprosessista, johon yhdistettiin kahta erilaista yrittäjyysprosessimallia. Hankkeen aikana kertynyttä aineistoa ja oppimistehtäviä analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen tarkoituksena saada selville, mikä oli Savonia-ammattikorkeakoulun ja etenkin yrittäjävalmennuksen osuus yrittäjyysprosessissa.
Liiketoimintamahdollisuuden tunnistamisessa Savonia-ammattikorkeakoululla oli iso rooli, ja opettajat rohkaisivat idean kehittämisvaiheeseen siirtymisessä tarjoten monipuolista tukea ja ohjausta kehittämishankkeen tueksi. Yrittäjävalmennuksesta saatiin vahvaa tukea liiketoimintamahdollisuuden kehittämiseen mm. Savonia Liiketoimintamalli -työpajasta. Savonia-ammattikorkeakoululla oli ohjaava rooli myös teknisen ratkaisun kehittämisessä, sillä sieltä osattiin ohjata oikeaan suuntaan verkostojen luomiseksi, joka johti onnistuneeseen verkostoitumiseen. Kansainvälisyys ja kansainvälisille markkinoille pääsy nähtiin valmennuskeskusteluissa kannattavan liiketoiminnan elinehtona alusta alkaen, mutta sen edistämiseksi yrittäjävalmennus ei tarjonnut keinoja eikä työkaluja, eivätkä kansainvälistymisen eteen tehdyt toimet tuottaneet toivottua tulosta. Yrittäjyysprosessi päättyi, kun päätös liiketoiminnan käynnistämättä jättämisestä tehtiin. Siihen johti osaltaan valmiiden, avoimien ainesosatietokantojen puute ja teknisen ratkaisun toteuttamiseen liittyvät epävarmuudet, mutta tärkein vaikuttava tekijä oli suuret kustannukset. Ensimmäisenä toimintavuotena tarvittavaa latausmäärää ei ollut realistista saavuttaa, koska onnistumisia kansainvälistymisen osa-alueella ei ollut tullut.
Kehittämishanke edisti tekijöiden yrittäjävalmiuksia, kun tieto ja ymmärrys yrittäjyysprosessista ja liiketoimintamallin kehittämisestä lisääntyivät. Tämän tapauksen perusteella Savonia-ammattikorkeakoulun yrittäjävalmennuksen kehittämiseksi ehdotettiin kansainvälistymisen edistämisen tukemista, teknisen toteutettavuuden jatkuvaan arviointiin ohjaamista ja riittävän usein toteutettavia valmennuskeskusteluja, joiden avulla opiskelijoiden liikeidean onnistumista voitaisiin tukea tulevaisuudessa entistä paremmin.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena tutkimuksellisesti kehittäen spiraalimaisina kehittämiskierroksina, joissa suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi vuorottelivat. Teoriaa ja käytäntöä yhdistettiin, ja monipuoliset aineistonkeruumenetelmät mahdollistivat laajan näkemyksen ja siten perusteltujen ratkaisujen tekemisen. Aineistoa kerättiin esimerkiksi toteuttamalla kvantitatiivinen markkinatutkimus (n=509), käyttämällä Savonia-ammattikorkeakoulun sähköisiä työkaluja (InTo ja A’WOT), aivoriihityyppisellä työskentelyllä ja tutkimustietoon perehtymällä. Kehittämishankkeen analysoimiseksi rakennettiin oma malli yrittäjyysprosessista, johon yhdistettiin kahta erilaista yrittäjyysprosessimallia. Hankkeen aikana kertynyttä aineistoa ja oppimistehtäviä analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyödyntäen tarkoituksena saada selville, mikä oli Savonia-ammattikorkeakoulun ja etenkin yrittäjävalmennuksen osuus yrittäjyysprosessissa.
Liiketoimintamahdollisuuden tunnistamisessa Savonia-ammattikorkeakoululla oli iso rooli, ja opettajat rohkaisivat idean kehittämisvaiheeseen siirtymisessä tarjoten monipuolista tukea ja ohjausta kehittämishankkeen tueksi. Yrittäjävalmennuksesta saatiin vahvaa tukea liiketoimintamahdollisuuden kehittämiseen mm. Savonia Liiketoimintamalli -työpajasta. Savonia-ammattikorkeakoululla oli ohjaava rooli myös teknisen ratkaisun kehittämisessä, sillä sieltä osattiin ohjata oikeaan suuntaan verkostojen luomiseksi, joka johti onnistuneeseen verkostoitumiseen. Kansainvälisyys ja kansainvälisille markkinoille pääsy nähtiin valmennuskeskusteluissa kannattavan liiketoiminnan elinehtona alusta alkaen, mutta sen edistämiseksi yrittäjävalmennus ei tarjonnut keinoja eikä työkaluja, eivätkä kansainvälistymisen eteen tehdyt toimet tuottaneet toivottua tulosta. Yrittäjyysprosessi päättyi, kun päätös liiketoiminnan käynnistämättä jättämisestä tehtiin. Siihen johti osaltaan valmiiden, avoimien ainesosatietokantojen puute ja teknisen ratkaisun toteuttamiseen liittyvät epävarmuudet, mutta tärkein vaikuttava tekijä oli suuret kustannukset. Ensimmäisenä toimintavuotena tarvittavaa latausmäärää ei ollut realistista saavuttaa, koska onnistumisia kansainvälistymisen osa-alueella ei ollut tullut.
Kehittämishanke edisti tekijöiden yrittäjävalmiuksia, kun tieto ja ymmärrys yrittäjyysprosessista ja liiketoimintamallin kehittämisestä lisääntyivät. Tämän tapauksen perusteella Savonia-ammattikorkeakoulun yrittäjävalmennuksen kehittämiseksi ehdotettiin kansainvälistymisen edistämisen tukemista, teknisen toteutettavuuden jatkuvaan arviointiin ohjaamista ja riittävän usein toteutettavia valmennuskeskusteluja, joiden avulla opiskelijoiden liikeidean onnistumista voitaisiin tukea tulevaisuudessa entistä paremmin.