Kimmoke-ranneke tukee hyvinvointia kulttuurin ja liikunnan avulla : vertailussa Kimmoke-ranneke, Aktiivipassi ja Kaikukortti

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla eri kaupunkien tapaa järjestää kulttuuri- ja liikuntapalveluita heikommin toimeen tuleville ihmisille. Vertailimme Turun Kimmoke-ranneketta, Tampereen Aktiivipassia ja Kainuun ja Espoon Kaikukorttia. Pyrimme löytämään järjestelmistä hyviä käytäntöjä. Pääpaino oli Kimmoke-rannekkeessa ja sen tarjoamissa kulttuuripalveluissa. Työn lopussa esitämme omia mielipiteitämme ja näkökulmiamme siitä, mitä rannekkeen kehityksen eteen voitaisiin tehdä seuraavaksi.

Teoriaosuudessa keskityimme tutkimaan mitä positiivisia vaikutuksia kulttuurilla ja liikunnalla on hyvinvointiin. Perehdyimme myös kulttuurihyvinvoinnin käsitteeseen, sekä siihen liittyviin ajankohtaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Opinnäytetyömme oli vertaileva selvitys, joten käytimme apunamme tutkimusmenetelmiä ja vertailua. Vertailun pohjalta nousi esiin hyviä käytäntöjä ja kehitysideoita.

Vertailun tuloksena havaitsimme, että Turun Kimmoke-ranneke tukee työttömien kulttuurin ja liikunnan harrastamista onnistuneesti. Kimmoke-rannekkeen peruspalvelut ovat kattavat. Lisäksi kimmokelaisille tarjotaan lukuisia tapahtumia ja pääsylippuja vuoden ympäri. Rannekkeella saa rahanarvoisia etuja, ja se tuo vauhtia vapaa-aikaan.

Haasteena koimme Kimmoke-rannekkeen tietoisuuden lisäämisen ja sen käyttöön innostamisen, joihin esitimme myös omia kehitysideoitamme. Syventyessämme Kimmoke-rannekkeeseen, huomasimme sen herättävän asiakasnäkökulmasta paljon kysymyksiä, joihin emme löytäneet vastausta esimerkiksi Turun kaupungin Kimmoke-rannekkeesta kertovilta verkkosivuilta. Toivomme, että pystyimme vastaamaan opinnäytetyössämme kaikkiin kysymyksiin, joita ranneke saattaisi käyttäjässä herättää.

The aim of this thesis was to compare how different cities organize cultural and sporting services for the unemployed. We compared Turku's Kimmoke-bracelet, Tampere's Aktiivipassi and Kainuu and Espoo’s Kaikukortti. Our goal was to discover the best practices within these structures. The focus was on the Kimmoke-bracelet and the cultural services it offers. As a conclusion we present our own opinions and views on how the bracelet could be modified and developed in the future.

In the theoretical part we focused on exploring the positive effects cultural and physical activity has on welfare. We also learned about the concept of cultural well-being and projects related to it. Since our thesis was a comparative study we applied research methods and comparison to reach our con-clusions. Functional practices and development ideas also emerged based on the comparison.

As a result of the comparison, we found the Kimmoke-bracelet successfully supports the unem-ployed in using cultural and sporting services. The basic services the Kimmoke-bracelet entails are comprehensive. In addition Kimmoke-users are entitled to countless events and various tickets annu-ally. The bracelet offers valuable benefits as well as meaningful spare time activities.

The challenge we encountered was raising awareness of the Kimmoke-bracelet and encouraging to its use. As we explored the Kimmoke-bracelet closer, we noticed that it raised a lot of questions from the customers point of view. We struggled to find the answers on the Kimmoke-bracelet’s web site. We hope our thesis provides answers to all the questions using the bracelet might bring forth to its users.