Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla
Kiljo-Leinonen, Helena (2017)
Kiljo-Leinonen, Helena
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913154
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tekijä: Kiljo-Leinonen Helena
Työn nimi: Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (YAMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Asiasanat: kehittäminen, toimintatutkimus, osallistava johtaminen
Kehittämistehtävä (opinnäytetyö) kuvasi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen, Kainuun ammattiopiston (myöhemmin KAO) sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvää kehittämisprosessia. Kehittämistyön tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja selkeyttää opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyviä opettajien työkäytäntöjä.
Kehittämistehtävän metodologisena lähestymistapana oli osallistava toimintatutkimus, joka sisältää kaksi sykliä. Ensimmäisen syklin suunnitteluvaihe muodostui systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta syksyllä 2015. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli perehtyä aikaisempien tutkimusten avulla työssäoppimisprosessiin ilmiönä. Toimintavaihe muodostui aineiston keruusta, joka toteutettiin 6-3-5-menetelmällä toukokuussa 2016. Aineiston keruun tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat opetushenkilöstön kokemana opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvät kehittämistarpeet ja mitä ratkaisuehdotuksia niille esitetään. Havainnointivaiheessa kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat tutkintotilaisuuteen ohjaaminen, työssäoppimiskäyntien kuormittavuus, työssäoppimispaikkojen riittämättömyys, arviointikriteerien ymmärrettävyys, arviointikäytännöt, ohjaavan opettajan mukanaolo opiskelijan työssäoppimispaikalla, opiskelijan osaamisen tunnistaminen, opettajien toimintatavat, materiaalin hallinta, projektioppiminen ja ohjaustaitojen ajantasaisuus. Ensimmäisen syklin reflektiovaihe muodostui aineiston analyysin tulosten tarkastelusta.
Toinen sykli jatkui ensimmäisen syklin tulosten reflektion pohjalta kesäkuussa 2016. Suunnittelu-vaiheessa kehittämistehtävän tarkoitukseksi asetettiin laatia toimintasuunnitelma kehittämiskohteille ja osallistaa opetushenkilöstö kehittämistyöhön. Toimintavaiheessa projektiryhmäläiset laativat syyskuussa 2016 työpajoissa kehittämissuunnitelman, johon oli kirjattu kehittämisen kohde, tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt, huomioitavat asiat ja arviointi. Koko opetus-henkilöstö osallistettiin kehittämistyöhön innopajojen avulla. Havainnointivaiheessa projektiryhmäläiset tekivät joulukuussa 2016 yhteenvedon (tulokset) innopajoissa kerätyistä aineistoista ja priorisoivat kehittämiskohteet. Reflektiovaiheessa ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi valittiin opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvät opettajien toimintatavat ja opettajan mukana olo opiskelijan työssäoppimispaikalla. Vuoden 2017 aikana arvioidaan, miten kehitettyjen toimintatapojen käyttöön ottaminen on onnistunut. Saatujen kokemusten perusteella opiskelijan työssäoppimisprosessia edelleen kehitetään ja hyviä käytäntöjä jaetaan koko KAO:n sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön käyttöön.
Johtopäätöksenä todettiin, että opinnäytetyön aikana tehtiin suunnitelma valituille kehittämiskohteille, lista TOP-prosessin yhteisistä pelisäännöistä, tsekkilista opiskelijan työssäoppimisen ohjaamiseen ja suunnitelma kehittämiskohteelle opettajan mukana olo opiskelijan TOP-paikalla.
Tekijä: Kiljo-Leinonen Helena
Työn nimi: Opiskelijan työssäoppimisprosessin kehittäminen Kainuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla
Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (YAMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Asiasanat: kehittäminen, toimintatutkimus, osallistava johtaminen
Kehittämistehtävä (opinnäytetyö) kuvasi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen, Kainuun ammattiopiston (myöhemmin KAO) sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvää kehittämisprosessia. Kehittämistyön tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja selkeyttää opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyviä opettajien työkäytäntöjä.
Kehittämistehtävän metodologisena lähestymistapana oli osallistava toimintatutkimus, joka sisältää kaksi sykliä. Ensimmäisen syklin suunnitteluvaihe muodostui systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta syksyllä 2015. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli perehtyä aikaisempien tutkimusten avulla työssäoppimisprosessiin ilmiönä. Toimintavaihe muodostui aineiston keruusta, joka toteutettiin 6-3-5-menetelmällä toukokuussa 2016. Aineiston keruun tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat opetushenkilöstön kokemana opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvät kehittämistarpeet ja mitä ratkaisuehdotuksia niille esitetään. Havainnointivaiheessa kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat tutkintotilaisuuteen ohjaaminen, työssäoppimiskäyntien kuormittavuus, työssäoppimispaikkojen riittämättömyys, arviointikriteerien ymmärrettävyys, arviointikäytännöt, ohjaavan opettajan mukanaolo opiskelijan työssäoppimispaikalla, opiskelijan osaamisen tunnistaminen, opettajien toimintatavat, materiaalin hallinta, projektioppiminen ja ohjaustaitojen ajantasaisuus. Ensimmäisen syklin reflektiovaihe muodostui aineiston analyysin tulosten tarkastelusta.
Toinen sykli jatkui ensimmäisen syklin tulosten reflektion pohjalta kesäkuussa 2016. Suunnittelu-vaiheessa kehittämistehtävän tarkoitukseksi asetettiin laatia toimintasuunnitelma kehittämiskohteille ja osallistaa opetushenkilöstö kehittämistyöhön. Toimintavaiheessa projektiryhmäläiset laativat syyskuussa 2016 työpajoissa kehittämissuunnitelman, johon oli kirjattu kehittämisen kohde, tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt, huomioitavat asiat ja arviointi. Koko opetus-henkilöstö osallistettiin kehittämistyöhön innopajojen avulla. Havainnointivaiheessa projektiryhmäläiset tekivät joulukuussa 2016 yhteenvedon (tulokset) innopajoissa kerätyistä aineistoista ja priorisoivat kehittämiskohteet. Reflektiovaiheessa ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi valittiin opiskelijan työssäoppimisprosessiin liittyvät opettajien toimintatavat ja opettajan mukana olo opiskelijan työssäoppimispaikalla. Vuoden 2017 aikana arvioidaan, miten kehitettyjen toimintatapojen käyttöön ottaminen on onnistunut. Saatujen kokemusten perusteella opiskelijan työssäoppimisprosessia edelleen kehitetään ja hyviä käytäntöjä jaetaan koko KAO:n sosiaali- ja terveysalan opetushenkilöstön käyttöön.
Johtopäätöksenä todettiin, että opinnäytetyön aikana tehtiin suunnitelma valituille kehittämiskohteille, lista TOP-prosessin yhteisistä pelisäännöistä, tsekkilista opiskelijan työssäoppimisen ohjaamiseen ja suunnitelma kehittämiskohteelle opettajan mukana olo opiskelijan TOP-paikalla.