Johtamisen tekijät jotka edistävät hoitotyöntekijöiden työhyvin-vointia ja työssä pysymistä ikääntyneiden hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus
Kopo, Johanna (2017)
Kopo, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082714571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082714571
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla mitkä johtamiseen liittyvät tekijät edistävät hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä ikääntyneiden hoitotyössä. Pyrkimyksenä oli tehdä analysoidusta tiedosta käytännössä hyödynnettäviä johtopäätöksiä. Asiaa lähestyttiin tutkimuskysymyksillä 1) Mitkä johtamiseen liittyvät tekijät edistävät hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ikääntyneiden hoitotyössä? 2) Mitkä johtamiseen liittyvät tekijät edistävät hoitotyöntekijöiden työssä pysymistä ikääntyneiden hoitotyössä? Tavoitteena on saadun tiedon hyödyntäminen opiskelijoiden ja opinnäytetyöntekijän organisaation, sekä laajemminkin ikääntyneiden hoitotyössä olevien tietoisuuden lisääminen työhyvinvoinnin ja työssä pysymiseen vaikuttavista tekijöistä ikääntyneiden hoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohakuja tehtiin CHINAL tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän kriteerit täyttävää lähdettä, joista kaikki olivat englanninkielisiä artikkeleja. Lopullinen aineisto oli aikaväliltä 2010-2014. Aineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä.
Tuloksissa tuli esiin, että kun organisaatiossa panostetaan johtajuuteen, työhön ja työntekijöihin, edistetään hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ikääntyneiden hoitotyössä. Tuloksissa tuli esiin, että johtaminen, johtajuus, ilmapiiri, resursointi, koulutus, ammattitaito ja hoitajien autonomiaa korostava tehtävänjako ovat johtamisen tekijöitä, jotka edistävät hoitotyöntekijöiden työssä pysymistä. Tulokset vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön johtopäätöksenä totean, että organisaatioiden tulee panostaa johtamisen kokonaisuuteen, resursointiin, työhön, sekä hoitotyöntekijöiden kehittymiseen ja arvostamiseen läpi uran edistääkseen työhyvinvointia ja työssä pysymistä ikääntyneiden hoitotyössä. Opinnäytetyöntekijän mielestä saatuja tietoja voidaan hyödyntää lisäämällä tietämystä ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen vaikuttavien johtamisen tekijöiden ymmärrystä. Tuloksia voidaan myös hyödyntää ikääntyneiden hoidon ja hoitotyön kehittämisessä. Toivottavaa on, että tuloksia voidaan näin hyödyntää ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä edistäen
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohakuja tehtiin CHINAL tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän kriteerit täyttävää lähdettä, joista kaikki olivat englanninkielisiä artikkeleja. Lopullinen aineisto oli aikaväliltä 2010-2014. Aineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä.
Tuloksissa tuli esiin, että kun organisaatiossa panostetaan johtajuuteen, työhön ja työntekijöihin, edistetään hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ikääntyneiden hoitotyössä. Tuloksissa tuli esiin, että johtaminen, johtajuus, ilmapiiri, resursointi, koulutus, ammattitaito ja hoitajien autonomiaa korostava tehtävänjako ovat johtamisen tekijöitä, jotka edistävät hoitotyöntekijöiden työssä pysymistä. Tulokset vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön johtopäätöksenä totean, että organisaatioiden tulee panostaa johtamisen kokonaisuuteen, resursointiin, työhön, sekä hoitotyöntekijöiden kehittymiseen ja arvostamiseen läpi uran edistääkseen työhyvinvointia ja työssä pysymistä ikääntyneiden hoitotyössä. Opinnäytetyöntekijän mielestä saatuja tietoja voidaan hyödyntää lisäämällä tietämystä ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen vaikuttavien johtamisen tekijöiden ymmärrystä. Tuloksia voidaan myös hyödyntää ikääntyneiden hoidon ja hoitotyön kehittämisessä. Toivottavaa on, että tuloksia voidaan näin hyödyntää ikääntyneiden hoitotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä edistäen