Taideneuvolatoiminnan kehittäminen perhekeskus Satelliitissa
Suoranta, Maria (2017)
Suoranta, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090614872
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoitteena oli kehittää taideneuvolatoimintaa toimeksiantajalleni Raision perhepalveluille perhekeskus Satelliitissa. Taideneuvola on pienryhmätoimintaa, jossa vanhempi ja lapsi tekevät ja kokevat taidetta yhdessä. Kehittämisen tavoitteiksi asetettiin lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen, uusien taide-elämysten tarjoaminen ja taideinnostuksen herättäminen sekä uusien asiakasryhmien ja erityisesti maahanmuuttajien tavoittaminen.
Tietoperustan osalta tutustuin avoimeen varhaiskasvatukseen ja taidekasvatukseen alle kolmivuotiaille. Taidekasvatuksessa taiteesta puhutaan, tässä tapauksessa vanhemman ja lapsen, jaetun mielenkiinnon kohteena. Näin tässä linkin jaetun tarkkaavaisuuden käsitteeseen ja mentalisaatioteoriaan.
Tärkein kehittämismenetelmä oli taideneuvolan pilotointi. Suunnittelin, toteutin ja ohjasin yhdessä vierailevien ohjaajien kanssa kuuden taideneuvolan kokonaisuuden syksyllä 2015, ja keväällä 2016 toteutimme osallistujilta ja ohjaajilta keräämäni palautteen pohjalta hienosäädetyn seitsemän taideneuvolan kokonaisuuden. Tutustuimme kuva- ja sanataiteisiin ja musiikkiin. Osallistujat olivat pääasiassa vanhempainvapaalla olevia äitejä ja alle kolmivuotiaita lapsia.
Opinnäytetyöni tuotoksena on työkirja tuleville taideneuvolan ohjaajille. Pyrin siihen, että työkirja välittäisi taideneuvolan tavoitteet seuraaville ohjaajille ja auttaisi säilyttämään toiminnan eheänä kokonaisuutena myös jatkossa. Yksittäisten tuokioiden ohjeita voi käyttää myös muuhun perhepalveluiden toimintaan.
Osallistujat olivat tyytyväisiä taideneuvolaan. Palautteen ja omien havaintojeni pohjalta taideneuvolatoiminta vaikuttaisi sisältävän elementtejä, jotka tukevat lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Taiteeseen tutustuttiin monipuolisesti ja taideinnostusta heräsi. Uusia asiakasryhmiä tai maahanmuuttajataustaisia ei juuri tavoitettu, uusia asiakkaita kylläkin. Jatkossa taideneuvolaa voisi kokeilla perheiden kanssa, joilla on varhaisen vuorovaikutuksen haasteita.
Tietoperustan osalta tutustuin avoimeen varhaiskasvatukseen ja taidekasvatukseen alle kolmivuotiaille. Taidekasvatuksessa taiteesta puhutaan, tässä tapauksessa vanhemman ja lapsen, jaetun mielenkiinnon kohteena. Näin tässä linkin jaetun tarkkaavaisuuden käsitteeseen ja mentalisaatioteoriaan.
Tärkein kehittämismenetelmä oli taideneuvolan pilotointi. Suunnittelin, toteutin ja ohjasin yhdessä vierailevien ohjaajien kanssa kuuden taideneuvolan kokonaisuuden syksyllä 2015, ja keväällä 2016 toteutimme osallistujilta ja ohjaajilta keräämäni palautteen pohjalta hienosäädetyn seitsemän taideneuvolan kokonaisuuden. Tutustuimme kuva- ja sanataiteisiin ja musiikkiin. Osallistujat olivat pääasiassa vanhempainvapaalla olevia äitejä ja alle kolmivuotiaita lapsia.
Opinnäytetyöni tuotoksena on työkirja tuleville taideneuvolan ohjaajille. Pyrin siihen, että työkirja välittäisi taideneuvolan tavoitteet seuraaville ohjaajille ja auttaisi säilyttämään toiminnan eheänä kokonaisuutena myös jatkossa. Yksittäisten tuokioiden ohjeita voi käyttää myös muuhun perhepalveluiden toimintaan.
Osallistujat olivat tyytyväisiä taideneuvolaan. Palautteen ja omien havaintojeni pohjalta taideneuvolatoiminta vaikuttaisi sisältävän elementtejä, jotka tukevat lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Taiteeseen tutustuttiin monipuolisesti ja taideinnostusta heräsi. Uusia asiakasryhmiä tai maahanmuuttajataustaisia ei juuri tavoitettu, uusia asiakkaita kylläkin. Jatkossa taideneuvolaa voisi kokeilla perheiden kanssa, joilla on varhaisen vuorovaikutuksen haasteita.