Terveystarkastuksiin osallistumisen seuranta ja tuen tarpeen selvittäminen Kainuun opiskeluterveydenhuollossa
Shahidehnia, Kirsi (2017)
Shahidehnia, Kirsi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315026
Tiivistelmä
Valtioneuvosto antoi vuonna 2009 asetuksen koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksella pyrittiin turvaamaan kyseessä olevien asiakasryhmien terveystarkastusten suunnitelmallisuus ja yhtenäisyys kunnallisessa terveydenhuollossa. Keskeisenä muutoksena on esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon oppaassa (2006) annettujen suositusten muuttuminen kuntia sitoviksi velvoitteiksi.
Terveystarkastukset tulee järjestää siten, että erityisen tuen tarve havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tarvittava tuki järjestetään viiveettä (Wiss, Frantsi-Lankia, Koskinen & Saaristo 2012, 27.) Asetus velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä selvittämään myös määräaikaisista terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarvetta (Valtioneuvoston asetus 338/2011, 5 §). Kuntien omavalvonnalla tulee lisäksi seurata tarkastuksista pois jäävien lukumäärää sekä pois jäännin syitä. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2012, 16, 38.)
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten toisen asteen opiskelijoiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumista seurataan, sekä kuinka tarkastuksista pois jääneiden tuen tarve saadaan selvitettyä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda ilmi tietoa, jonka avulla Kainuun opiskeluterveydenhuolto voi luoda yhtenäisen käytännön terveystarkastuksesta pois jäävien toisen asteen opiskelijoiden tuen tarpeen selvittämiseksi. Tutkimustehtäväni ovat: Miten opiskelijaterveydenhuollon toisen asteen opiskelijoiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumista seurataan? Millä keinoilla opiskelijaterveydenhuollon määräaikaisten terveystarkastusten ulkopuolelle jäävien toisen asteen opiskelijoiden tuen tarve selvitetään ja millaista tukea toisen asteen opiskelijoille tarjotaan?
Opinnäytetyöni on toteutettu laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Teemahaastatteluilla kartoitettiin sekä henkilö- että toimipistekohtaisia toimintatapoja tilanteissa, joissa opiskelija ei tule määräaikaista terveystarkastusta varten varatulle vastaanottoajalle. Haastattelun teema-alueet muodostuivat tutkimustehtävien pohjalta. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysiyksiköt muodostuivat osittaisista tai kokonaisista lauseista sekä ajatuskokonaisuuksista. Sisällönanalyysillä muodostui kaksi yläluokkaa, jotka ovat terveystarkastusten toteutumisen seuranta sekä opiskelijan tuen tarpeen selvittäminen ja yksilöllisen tuen tarjoaminen.
Tulosten perusteella Kainuun opiskeluterveydenhuollon tarkastuksista pois jääminen on harvinaista. Opiskelijalistojen seuraaminen ja siihen manuaalisesti tehdyt merkinnät koettiin käytännöllisimmäksi tavaksi seurata terveystarkastuksesta pois jäävien määrää sekä sitä, kuka ei ollut käynyt tarkastuksessa. Terveystarkastuksesta pois jäämisen syyn selvittäminen koettiin tärkeänä, ja kieltäytyminen huolta herättävänä. Huolen herättyä opiskelija pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman nopeasti, ja hänen tuen tarvettaan selvitettiin monialaisen yhteistyön avulla. Koulun henkilökunta muodostaa tärkeimmän tuen tarpeen selvittämisen verkoston. Tarvittaessa otetaan yhteyttä myös alaikäisen opiskelijan vanhempiin kokonaistilanteen selvittämiseksi.
Valtioneuvoston asetuksen velvoitteet toteutuvat Kainuun alueen opiskeluterveydenhuollossa hyvin. Tuen tarpeiden ilmetessä tarjotaan monipuolista tukea opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi.
Terveystarkastukset tulee järjestää siten, että erityisen tuen tarve havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tarvittava tuki järjestetään viiveettä (Wiss, Frantsi-Lankia, Koskinen & Saaristo 2012, 27.) Asetus velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä selvittämään myös määräaikaisista terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarvetta (Valtioneuvoston asetus 338/2011, 5 §). Kuntien omavalvonnalla tulee lisäksi seurata tarkastuksista pois jäävien lukumäärää sekä pois jäännin syitä. (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2012, 16, 38.)
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten toisen asteen opiskelijoiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumista seurataan, sekä kuinka tarkastuksista pois jääneiden tuen tarve saadaan selvitettyä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda ilmi tietoa, jonka avulla Kainuun opiskeluterveydenhuolto voi luoda yhtenäisen käytännön terveystarkastuksesta pois jäävien toisen asteen opiskelijoiden tuen tarpeen selvittämiseksi. Tutkimustehtäväni ovat: Miten opiskelijaterveydenhuollon toisen asteen opiskelijoiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumista seurataan? Millä keinoilla opiskelijaterveydenhuollon määräaikaisten terveystarkastusten ulkopuolelle jäävien toisen asteen opiskelijoiden tuen tarve selvitetään ja millaista tukea toisen asteen opiskelijoille tarjotaan?
Opinnäytetyöni on toteutettu laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä yksilö- ja ryhmähaastatteluina. Teemahaastatteluilla kartoitettiin sekä henkilö- että toimipistekohtaisia toimintatapoja tilanteissa, joissa opiskelija ei tule määräaikaista terveystarkastusta varten varatulle vastaanottoajalle. Haastattelun teema-alueet muodostuivat tutkimustehtävien pohjalta. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysiyksiköt muodostuivat osittaisista tai kokonaisista lauseista sekä ajatuskokonaisuuksista. Sisällönanalyysillä muodostui kaksi yläluokkaa, jotka ovat terveystarkastusten toteutumisen seuranta sekä opiskelijan tuen tarpeen selvittäminen ja yksilöllisen tuen tarjoaminen.
Tulosten perusteella Kainuun opiskeluterveydenhuollon tarkastuksista pois jääminen on harvinaista. Opiskelijalistojen seuraaminen ja siihen manuaalisesti tehdyt merkinnät koettiin käytännöllisimmäksi tavaksi seurata terveystarkastuksesta pois jäävien määrää sekä sitä, kuka ei ollut käynyt tarkastuksessa. Terveystarkastuksesta pois jäämisen syyn selvittäminen koettiin tärkeänä, ja kieltäytyminen huolta herättävänä. Huolen herättyä opiskelija pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman nopeasti, ja hänen tuen tarvettaan selvitettiin monialaisen yhteistyön avulla. Koulun henkilökunta muodostaa tärkeimmän tuen tarpeen selvittämisen verkoston. Tarvittaessa otetaan yhteyttä myös alaikäisen opiskelijan vanhempiin kokonaistilanteen selvittämiseksi.
Valtioneuvoston asetuksen velvoitteet toteutuvat Kainuun alueen opiskeluterveydenhuollossa hyvin. Tuen tarpeiden ilmetessä tarjotaan monipuolista tukea opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi.