Ohjaamo-toimintamallin käyttäjälähtöinen kehittäminen Imatran Ohjaamossa
Asikainen, Marjut; Leskinen, Taina (2017)
Asikainen, Marjut
Leskinen, Taina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092015275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092015275
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli nuorten ja ammattilaisten käyttäjätiedon esille tuominen ja hyödyntäminen Ohjaamo-toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa osaksi nuorten matalan kynnyksen peruspalveluja. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa lähestymistapana käytettiin Living lab -mallia. Kehittämistehtävinä oli kuvata Ohjaamo nuorten kokemuksia, tarpeita ja ideoita Ohjaamo-toiminnasta, kuvata Ohjaamon monialaisten ammattilaisten kokemuksia, toimivia käytänteitä ja kehittämisideoita Ohjaamo-toiminnasta sekä koota käyttäjien kokemustiedon pohjalta yhteenveto Ohjaamo-toimintamallin kehittämiseksi ja juurruttamiseksi Imatralla.
Aineisto kerättiin Ohjaamoa käyttäviltä nuorilta ja siellä työskenteleviltä ammattilaisilta. Nuorista koottiin viiden henkilön Ohjaamo-raati, jolta aineisto kerättiin Mind map- ja aivoriihi-työskentelyllä. Ammattilaisten kanssa toteutettiin Kuusi hattua -ryhmätyöskentelymenetelmä, johon osallistui kuusi Ohjaamossa työskentelevää ammattilaista. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena saatiin viisi pääluokkaa, jotka olivat Ohjaamo tietous, Ohjaamo kokemus, nuorten monialaisen tuen tarve ja hyödyt, Ohjaamon monialaisen työskentelyn hyödyt ja haasteet sekä kehittäminen. Ammattilaisilta kerättiin aineistoa Ohjaamo-toiminnan juurruttamiseen liittyen.
Kehittämistyön tulokset osoittivat, että nuoren saama yksilöllinen tuki matalalla kynnyksellä oli merkittävä niin nuorelle kuin ammattilaiselle. Ohjaamon monialaiseen palveluun tulemien oli nuorelle helpompaa, koska sitä ei leimannut byrokraattisuus. Monialainen yhteistyö koettiin tulevaisuuden työtapana, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä nuoren kohtaaminen matalalla kynnyksellä oli hyödyllistä. Haasteina nähtiin Ohjaamon leimautuminen tietyn asiakaskunnan paikaksi, Ohjaamon sitovuus ja oman organisaation tuki. Ohjaamo-toimintaa tulisi kehittää laajentamalla monialaisia palveluja, huomioimalla nuorten aikuisten tarpeet ja tehostamalla markkinointia. Tulosten perusteella toiminnan juurruttaminen edellyttää kehittämisen ohella johtamisen tukea, sitoutumista ja selkeyttä vastuutahosta. Nuorten osallisuus ja kuuleminen tulee huomioida nuorten palvelujen kehittämisessä.
Aineisto kerättiin Ohjaamoa käyttäviltä nuorilta ja siellä työskenteleviltä ammattilaisilta. Nuorista koottiin viiden henkilön Ohjaamo-raati, jolta aineisto kerättiin Mind map- ja aivoriihi-työskentelyllä. Ammattilaisten kanssa toteutettiin Kuusi hattua -ryhmätyöskentelymenetelmä, johon osallistui kuusi Ohjaamossa työskentelevää ammattilaista. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena saatiin viisi pääluokkaa, jotka olivat Ohjaamo tietous, Ohjaamo kokemus, nuorten monialaisen tuen tarve ja hyödyt, Ohjaamon monialaisen työskentelyn hyödyt ja haasteet sekä kehittäminen. Ammattilaisilta kerättiin aineistoa Ohjaamo-toiminnan juurruttamiseen liittyen.
Kehittämistyön tulokset osoittivat, että nuoren saama yksilöllinen tuki matalalla kynnyksellä oli merkittävä niin nuorelle kuin ammattilaiselle. Ohjaamon monialaiseen palveluun tulemien oli nuorelle helpompaa, koska sitä ei leimannut byrokraattisuus. Monialainen yhteistyö koettiin tulevaisuuden työtapana, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä nuoren kohtaaminen matalalla kynnyksellä oli hyödyllistä. Haasteina nähtiin Ohjaamon leimautuminen tietyn asiakaskunnan paikaksi, Ohjaamon sitovuus ja oman organisaation tuki. Ohjaamo-toimintaa tulisi kehittää laajentamalla monialaisia palveluja, huomioimalla nuorten aikuisten tarpeet ja tehostamalla markkinointia. Tulosten perusteella toiminnan juurruttaminen edellyttää kehittämisen ohella johtamisen tukea, sitoutumista ja selkeyttä vastuutahosta. Nuorten osallisuus ja kuuleminen tulee huomioida nuorten palvelujen kehittämisessä.