Anonyymi rekrytointi julkisella sektorilla
Yli-Kivistö, Mari (2017)
Yli-Kivistö, Mari
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102016199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102016199
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii anonyymin rekrytointiprosessin käyttöä ja niistä saatuja kokemuksia Suomen 20 suurimmassa kaupungissa. Anonyymissa työnhaussa työhakemuksesta on poistettu kaikki henkilöön viittaava tieto, jonka ansiosta hakija pysyy nimettömänä työhaastatteluun saakka. Valinnat työhaastatteluun kutsuttavista tehdään ainoastaan osaamisen ja kelpoisuusvaatimuksien perusteella.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui ajankohtaisesta lainsäädännöstä sekä aiheeseen liittyvästä oikeuskirjallisuudesta. Tutkimusjoukko koostui Suomen 20 suurimmasta kaupungista, joista tutkimusryhmäksi määräytyi kaksi kaupunkia, joissa hakumenetelmää oli kokeiltu. Tutkimuksessa empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen haastattelemalla kaupunkien rekrytointivastaavia sekä rekrytoinnissa mukana olleita henkilöitä.
Tutkimustulokset osoittivat, että menetelmä on ollut vähäisellä käytöllä Helsingissä ja on lähinnä kokeiluasteella Espoossa. Menetelmää oli kokeiltu pääsääntöisesti kaupunginvaltuuston päätöksestä. Työhakemuksien saaminen anonyymiin muotoon oli työlästä ja sitoi prosessina normaalia enemmän henkilöitä. Haastatteluun kutsuttavien valintaa helpotti hakemuksien niukka pohjatieto ja valintakriteerien painottuminen osaamiseen ja kelpoisuusvaatimuksien täyttymiseen.
Useista kaupungeista löytyy kiinnostusta menetelmän käyttöön tulevaisuudessa, mutta menetelmä tulisi ensin saada kustannustehokkaaksi päivittämällä toimintaohjeita sekä järjestelmiä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui ajankohtaisesta lainsäädännöstä sekä aiheeseen liittyvästä oikeuskirjallisuudesta. Tutkimusjoukko koostui Suomen 20 suurimmasta kaupungista, joista tutkimusryhmäksi määräytyi kaksi kaupunkia, joissa hakumenetelmää oli kokeiltu. Tutkimuksessa empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen haastattelemalla kaupunkien rekrytointivastaavia sekä rekrytoinnissa mukana olleita henkilöitä.
Tutkimustulokset osoittivat, että menetelmä on ollut vähäisellä käytöllä Helsingissä ja on lähinnä kokeiluasteella Espoossa. Menetelmää oli kokeiltu pääsääntöisesti kaupunginvaltuuston päätöksestä. Työhakemuksien saaminen anonyymiin muotoon oli työlästä ja sitoi prosessina normaalia enemmän henkilöitä. Haastatteluun kutsuttavien valintaa helpotti hakemuksien niukka pohjatieto ja valintakriteerien painottuminen osaamiseen ja kelpoisuusvaatimuksien täyttymiseen.
Useista kaupungeista löytyy kiinnostusta menetelmän käyttöön tulevaisuudessa, mutta menetelmä tulisi ensin saada kustannustehokkaaksi päivittämällä toimintaohjeita sekä järjestelmiä.