Koulutussuunnittelun kehittäminen Etelä-Pohjanmaan Opistossa - yksin vai tiimissä?
Palomäki, Tuija (2010)
Palomäki, Tuija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068135
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön lähtökohtana oli ammatillisesti hyödynnettävien koulutusten markkinoinnin kehittäminen Etelä-Pohjanmaan Opistossa. Kehittämisessä olivat mukana ammatillisen lisäkoulutuksen, vapaan sivistystyön kurssitoiminnasta, avoimen yliopiston tarjonnasta sekä opistolla toimivan Pohjanmaan nuorisoalan koulutus- ja kehittämiskeskuksen tarjonnasta vastaavat suunnittelijat.
Kehittämisen alkusysäyksenä toimi näiden eri koulutusväylien markkinoinnin on-gelma. Markkinointi oli eriytettyä ja toisistaan riippumatonta. Se ei välttämättä ta-voittanut asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutussuunnittelusta vastaa-vat suunnittelijat huomasivat kehittämistyön aikana muitakin asioita, joita oli hyvä viedä eteenpäin yhdessä. Kehittämistyön tuloksena syntyi suunnittelijoiden tiimi, jossa kehittämisen tärkein työkalu oli avoin dialogi. Avoimen dialogin periaatteisiin kuuluu, että jokaisella ryhmän jäsenellä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus osal-listua yhteiseen keskusteluun.
Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksen menetelmin ja taustateoriana käytettiin Engeströmin ekspansiivisen oppimisen kehää, joka perustuu avoimeen vuoropu-heluun, dialogiin sekä erilaisiin oppimistekoihin.
Kehittämistyö eteni hyvin tyypillisesti siten, että kehittämisen sykli eteni alkuperäi-sestä suunnitelmasta poiketen omille raiteilleen. Markkinoinnin ongelma vaihtui arkipäiväisiksi yhteisiksi asioiksi, joihin uuden tiimin voimilla pureuduttiin. Tiimistä syntyi myös työpareja ja parityöskentely oli työmuoto, jota kehittämistyön aikana käynnisteltiin.
Avainsanat: oppiva organisaatio, tiimityö, parityöskentely
Kehittämisen alkusysäyksenä toimi näiden eri koulutusväylien markkinoinnin on-gelma. Markkinointi oli eriytettyä ja toisistaan riippumatonta. Se ei välttämättä ta-voittanut asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutussuunnittelusta vastaa-vat suunnittelijat huomasivat kehittämistyön aikana muitakin asioita, joita oli hyvä viedä eteenpäin yhdessä. Kehittämistyön tuloksena syntyi suunnittelijoiden tiimi, jossa kehittämisen tärkein työkalu oli avoin dialogi. Avoimen dialogin periaatteisiin kuuluu, että jokaisella ryhmän jäsenellä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus osal-listua yhteiseen keskusteluun.
Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksen menetelmin ja taustateoriana käytettiin Engeströmin ekspansiivisen oppimisen kehää, joka perustuu avoimeen vuoropu-heluun, dialogiin sekä erilaisiin oppimistekoihin.
Kehittämistyö eteni hyvin tyypillisesti siten, että kehittämisen sykli eteni alkuperäi-sestä suunnitelmasta poiketen omille raiteilleen. Markkinoinnin ongelma vaihtui arkipäiväisiksi yhteisiksi asioiksi, joihin uuden tiimin voimilla pureuduttiin. Tiimistä syntyi myös työpareja ja parityöskentely oli työmuoto, jota kehittämistyön aikana käynnisteltiin.
Avainsanat: oppiva organisaatio, tiimityö, parityöskentely