Rokotusinfo afganistanilaisille turvapaikanhakijoille
Hirvonen, Minna; Dufva, Satu (2017)
Hirvonen, Minna
Dufva, Satu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317862
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Dufva, Satu & Hirvonen, Minna. Rokotusinfo afganistanilaisille turvapaikanhakijoille.
Helsinki, syksy 2017, 70 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK).
Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Turvapaikanhakijoiden
olosuhteissa yleisvaaralliset tartuntataudit leviävät helposti ja turvapaikanhakijat
tulevat usein sellaisilta alueilta, joissa ei ole mahdollisuutta rokottaa
kattavasti. Maahanmuuttoviraston vastuulla on, että näitä tartuntatauteja
seulotaan. Afganistanissa rokotettujen lasten määrä suhteessa väkilukuun on
maailman heikoimpia ja tuhkarokko on lasten yleinen kuolinsyy.
Osalla turvapaikanhakijoista on heikko koulutustausta ja erilaisia uskomuksia
rokotuksista. Suomesta on saatu häviämään tartuntatauteja, joita muun muassa
turvapaikanhakijat saattavat tuoda mukanaan lähtömaista. Rokotusmyönteisyys
ja rokotustietous on kaikkien etu, jotta rokotuskattavuus pysyy Suomessa hyvänä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suullinen rokotusinfo afganistanilaisille
turvapaikanhakijoille rokotusten merkityksestä tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä.
Rokotusinfo-esitys tulee käyttöön Luona Oy:n vastaanottoyksikköön.
Opinnäytetyö pitää myös sisällään kirjallisuuskatsauksen tartuntataudeista ja
rokotteista sekä toiminnallisen osuuden.
Esityksen pohjana käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Haut tehtiin syksyllä
2016 Medic-, JBI- ja Medcat –hakukoneilla. Aineisto koostui muun muassa
seitsemästä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, 37:stä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) terveys- ja hyvinvointitutkimuksista, kahdesta tilastosta,
kahdesta Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kahdesta Yhdistyneiden kansakuntien
lastenrahaston (UNICEF) aineistosta.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan rokotuskattavuuden on oltava sitä korkeampi,
mitä tarttuvampi tauti on. Taudinaiheuttaja ei pääse tartuttamaan, kun väestöllä
on korkea immuniteetti. Virus pääsee aiheuttamaan epidemian, kun joukossa
on riittävä määrä rokottamattomia. Rokotuskattavuus on Suomessa hyvä, mutta
eri rokotteiden ja eri alueiden välillä on eroja rokotuskattavuudessa. Rokotukset
ovat ravinnon ja puhtaan veden jälkeen olennaisin terveyttä edistävä tekijä.
Asiasanat: ennaltaehkäisy, laumasuoja, rokotuskattavuus, rokotukset, tartuntataudit,
turvapaikanhakijat, afganistanilaiset
Dufva, Satu & Hirvonen, Minna. Rokotusinfo afganistanilaisille turvapaikanhakijoille.
Helsinki, syksy 2017, 70 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK).
Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Turvapaikanhakijoiden
olosuhteissa yleisvaaralliset tartuntataudit leviävät helposti ja turvapaikanhakijat
tulevat usein sellaisilta alueilta, joissa ei ole mahdollisuutta rokottaa
kattavasti. Maahanmuuttoviraston vastuulla on, että näitä tartuntatauteja
seulotaan. Afganistanissa rokotettujen lasten määrä suhteessa väkilukuun on
maailman heikoimpia ja tuhkarokko on lasten yleinen kuolinsyy.
Osalla turvapaikanhakijoista on heikko koulutustausta ja erilaisia uskomuksia
rokotuksista. Suomesta on saatu häviämään tartuntatauteja, joita muun muassa
turvapaikanhakijat saattavat tuoda mukanaan lähtömaista. Rokotusmyönteisyys
ja rokotustietous on kaikkien etu, jotta rokotuskattavuus pysyy Suomessa hyvänä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suullinen rokotusinfo afganistanilaisille
turvapaikanhakijoille rokotusten merkityksestä tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä.
Rokotusinfo-esitys tulee käyttöön Luona Oy:n vastaanottoyksikköön.
Opinnäytetyö pitää myös sisällään kirjallisuuskatsauksen tartuntataudeista ja
rokotteista sekä toiminnallisen osuuden.
Esityksen pohjana käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Haut tehtiin syksyllä
2016 Medic-, JBI- ja Medcat –hakukoneilla. Aineisto koostui muun muassa
seitsemästä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, 37:stä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) terveys- ja hyvinvointitutkimuksista, kahdesta tilastosta,
kahdesta Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kahdesta Yhdistyneiden kansakuntien
lastenrahaston (UNICEF) aineistosta.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan rokotuskattavuuden on oltava sitä korkeampi,
mitä tarttuvampi tauti on. Taudinaiheuttaja ei pääse tartuttamaan, kun väestöllä
on korkea immuniteetti. Virus pääsee aiheuttamaan epidemian, kun joukossa
on riittävä määrä rokottamattomia. Rokotuskattavuus on Suomessa hyvä, mutta
eri rokotteiden ja eri alueiden välillä on eroja rokotuskattavuudessa. Rokotukset
ovat ravinnon ja puhtaan veden jälkeen olennaisin terveyttä edistävä tekijä.
Asiasanat: ennaltaehkäisy, laumasuoja, rokotuskattavuus, rokotukset, tartuntataudit,
turvapaikanhakijat, afganistanilaiset