"Kuin liikenneympyrässä suuntaa hakemassa" : Haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaiden kokemuksia hyvästä elämästä ja hoidosta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Liimatta-Tuominen, Maria & Räsänen, Marita. ”Kuin liikenneympyrässä suuntaan hake-massa”: haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaiden kokemuksia hyvästä elämästä ja hoidosta. Helsinki, Syksy 2017, s. 83, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaa-lialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK).

Opinnäytetyössämme tutkimme mitä asiakkaat ajattelivat korvaushoidosta ja heidän korvaushoidon aikaisesta elämästään sekä miten he määrittelivät hyvän elämän omalla kohdallaan. Tavoitteenamme opinnäytetyössä oli tuoda haittoja vähentävässä korvaus-hoidossa olevien asiakkaiden kokemuksia esille. Halusimme tuoda hoitotaholle sekä yh-teiskunnalle lisää informaatiota kuinka hyvin tarjolla olevat palvelut tukevat asiakasta saavuttamaan kokemuksia hyvästä elämästä sekä löytämään mahdolliset kehittämiskoh-teet haittoja vähentävän korvaushoidon asiakkaille antamasta tuesta. Opinnäytetyömme teoriapohja koostui korvaushoidosta, hyvästä elämästä sekä elämänkulusta. Työelämän yhteistyötahona toimi A-klinikkasäätiön Espoon K-klinikka sekä Helsingin K-klinikan Toisen linjan toimipiste. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa haittoja vähentä-vässä korvaushoidossa olevaa asiakasta. Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, jos-sa aineiston hankintamenetelminä käytimme narratiivista haastattelua elämänjanaa apuna käyttäen. Analyysitapana käytimme teemoittelua.

Haastattelujen kautta selvisi, että hyvään elämään koettiin kuuluvaksi ihmissuhteet, ter-veys, päivärytmi, mielekäs tekeminen, asuminen, toimeentulo sekä elämän hallittavuus. Näistä etenkin ihmissuhteiden merkitys korostui. Kaikki haastateltavat kokivat elävänsä nyt hyvää elämää ja hyvän elämän elementtejä oli nähtävillä elämänkulun aikana. Aineis-ton perusteella korvaushoito tukee lääkityksellisesti ja hoitoyksikön työntekijöillä sekä muilla asiakkailla on suuri merkitys asiakkaiden arjessa. Korvaushoitoon hakeutumista ei kaduttu, vaan osa kertoi hoidon pelastaneen heidät jopa kuolemalta ja hoitoon pääsyn parantaneen heidän elämänlaatuaan.

Toisaalta haastateltavat toivat esille paljon kritiikkiä sekä kehittämiskohteita koskien hoitoa. Merkittävin yhtäläisyys haastatteluissa, oli hoitoyksiköissä vallitseva kiire. Haas-tatteluissa nousi vahvasti esiin haittoja vähentävän korvaushoidon liukuhihnamainen lääkkeenjako ja työntekijöitä kuvattiin olevan asiakasmäärään suhteutettuna liian vähän. Haastatteluissa tuli ilmi, että pelkkä lääkkeenhaku ei sisältönä vastaa asiakkaiden tarpei-ta, vaan asiakkaat toivovat enemmän tukea, kuin mitä hoitoyksikössä on tarjota. Hoi-toyksiköistä toivottiin saavan enemmän psykososiaalista tukea keskustelujen, sosiaalioh-jauksen sekä ryhmien muodossa. Haastatteluun osallistuneet kehittäisivät tulevaisuuden korvaushoitoa enemmän yhtenäisemmäksi, koska hoitokäytännöissä koettiin olevan lii-kaa eroja eri kuntien ja hoitoyksiköiden välillä. Toisaalta hoitoyksikön tasolla, toivottiin että hoitoyksiköissä olisi mahdollisuus toteuttaa yksilöllisempää hoitoa.

ABSTRACT

Liimatta-Tuominen, Maria & Räsänen, Marita. ”Like in a traffic circle looking for direc-tion”: experiences of good life and treatments by the customers of the harm reductive opioid maintenance treatment. Helsinki, autumn 2017, 83 p., 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Intoxicants and Social Exclusion, Degree: Master of Social Services.

In the present thesis it was studied how the customers feel about opioid maintenance treatment and their life during it as well as how they define what good life is for them-selves. The objective of the thesis was to reveal experiences of the customers who have taken part in opioid maintenance treatment. The aim was to provide more information to the healthcare personnel and society about how well the current services support the customers to achieve experiences of good life. The aim was to identify possible areas of development in opioid maintenance treatment. The theory base consists of opioid maintenance treatment, good life and course of life. The thesis was made in cooperation with the K-klinikka in Espoo, Finland and K-Klinikka in Toinen linja, Helsinki, both part of the A-klinikkasäätiö. The data was collected by interviewing eight customers that were currently in the harm reductive opioid maintenance treatment. The thesis was conducted as a qualitative study, where the method of collecting data was a narrative interview using customer’s course of life. For analysis, themes were used.

Based on the interviews, good life consists of interpersonal relationships, health, daily rhythm, meaningful doing, living, subsistence and the manageability of life. Especially the meaning of relationships was highlighted here. All the interviewed customers felt they were living a good life and that they were able to identify the elements of good life during their course of life. Based on the collected data the opioid maintenance was sup-porting medically, and healthcare personnel with the other customers had a significant role in the daily life of these customers. There was no regret in applying to opioid maintenance treatment, instead some of the customers told that it had saved them even from death, and getting into the treatment had improved their quality of life.

On the other hand the customers had a lot of criticism and suggested a lot of develop-ment areas concerning the treatment. The most significant similarity of all of the inter-views was the existing rush in the treatment units. The interviews highlighted that opi-oid maintenance treatment was almost like a conveyor belt – such as the medication programme and that the department seemed to be understaffed in relation to customer count. Interviews revealed that simply getting the assigned medication does not comply with the customer’s needs, and that the customers would need more support from the personnel than they are able to provide. More psychosocial support in the forms of dis-cussions, social counselling and groups. Customers taking part in the interviews would develop the future opioid maintenance treatment to be more standardized, because the treatment practices were felt to have too many differences between different cities and treating departments. Also, the treating departments have expressed their wish to be able to provide more individual treatment to the customers.

Key words: opioid maintenance treatment, harm reduction, good life, course of life