Urheilunaikainen lihaskramppi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Mustonen, Annina; Penttilä, Inkeri (2017)
Mustonen, Annina
Penttilä, Inkeri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818696
Tiivistelmä
Urheilunaikainen lihaskramppi, englanniksi exercise associated cramp, on eitahdonalainen, kivulias luurankolihaksen kouristus, joka ilmenee liikunnan aikana tai välittömästi sen jälkeen. Yleisimmin urheilunaikaisia lihasramppeja ilmenee alaraajoissa, mutta niitä esiintyy muuallakin vartalossa.
Opinnäytetyön tekemistä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Mikä on urheilunaikainen lihaskramppi? Mitä teorioita on olemassa urheilunaikaisen lihaskrampin alkuperästä? Mitkä ovat lihaskrampin riskitekijöitä? Miten lihaskramppia voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä? Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoutta urheilun aikaisesta lihaskrampista. Tarkoituksenamme oli koota ja jäsentää tutkittua tietoa kirjallisuuskatsaukseksi, josta fysioteraupeutit, fysioterapeuttiopiskelijat, sekä urheilun parissa toimivat ammattilaiset voisivat hyötyä.
Lihaskramppia on pitkään selitetty veren elektrolyyttipitoisuuksien muutoksilla ja nestehukalla. Nykyisen tiedon valossa näyttää siltä, että kramppi voi syntyä myös ilman näitä tekijöitä. Viimeisimmät todisteet viittaavat siihen, että lihasväsymys, joka muuttaa hermolihaskontrollia, voi johtaa urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen. Tätä teoriaa puoltavat todisteet pohjaavat laboratoriokokeisiin, joissa käytettiin lihassähkökäyrää tarkkailemaan miten refleksit vastasivat lihasväsymykseen ja -kramppeihin. Lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli näyttävätkin liittyvän urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen kiinteämmin kuin elektrolyytti- ja nestehukkateoria.
Uusia tutkimuksia urheilunaikaisesta lihaskrampista tarvitaan vielä. Vaikka tiedetään, että lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli liittyvät krampin alkamiseen, tarkkaa syntymekanismia ei tunneta täysin. Koska lihaskramppia on selitetty monin eri tavoin, ennaltaehkäisy- ja hoitokeinojakin on monenlaisia, aina venyttelystä urheilujuomien nauttimiseen.
Opinnäytetyön tekemistä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Mikä on urheilunaikainen lihaskramppi? Mitä teorioita on olemassa urheilunaikaisen lihaskrampin alkuperästä? Mitkä ovat lihaskrampin riskitekijöitä? Miten lihaskramppia voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä? Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoutta urheilun aikaisesta lihaskrampista. Tarkoituksenamme oli koota ja jäsentää tutkittua tietoa kirjallisuuskatsaukseksi, josta fysioteraupeutit, fysioterapeuttiopiskelijat, sekä urheilun parissa toimivat ammattilaiset voisivat hyötyä.
Lihaskramppia on pitkään selitetty veren elektrolyyttipitoisuuksien muutoksilla ja nestehukalla. Nykyisen tiedon valossa näyttää siltä, että kramppi voi syntyä myös ilman näitä tekijöitä. Viimeisimmät todisteet viittaavat siihen, että lihasväsymys, joka muuttaa hermolihaskontrollia, voi johtaa urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen. Tätä teoriaa puoltavat todisteet pohjaavat laboratoriokokeisiin, joissa käytettiin lihassähkökäyrää tarkkailemaan miten refleksit vastasivat lihasväsymykseen ja -kramppeihin. Lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli näyttävätkin liittyvän urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen kiinteämmin kuin elektrolyytti- ja nestehukkateoria.
Uusia tutkimuksia urheilunaikaisesta lihaskrampista tarvitaan vielä. Vaikka tiedetään, että lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli liittyvät krampin alkamiseen, tarkkaa syntymekanismia ei tunneta täysin. Koska lihaskramppia on selitetty monin eri tavoin, ennaltaehkäisy- ja hoitokeinojakin on monenlaisia, aina venyttelystä urheilujuomien nauttimiseen.