MET-toiminta Päijät-Hämeen keskussairaalassa
Hyöppönen, Heidi; Hirvonen, Katja (2017)
Hyöppönen, Heidi
Hirvonen, Katja
Lahden ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120619979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120619979
Tiivistelmä
Medical Emergency Team (MET)-toiminta aloitettiin Australiassa 1990-luvulla ennalta ehkäisemään elvytystilanteita sairaalassa. Päijät-Hämeen keskussairaalassa MET-toiminta aloitettiin tammikuussa 2016. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla, kätilöillä ja röntgenhoitajilla oli MET-toiminnasta Päijät-Hämeen keskussairaalassa niillä osastoilla, joilla MET-käyntejä oli ollut vuoden 2016 aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Päijät-Hämeen keskussairaalan MET-toimintaa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Päijät-Hämeen keskussairaalan teho-osaston osastonhoitaja Päivi Riutta, ja työ toteutettiin yhteistyössä teho-osaston kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin tutkimukseen osallistuvien osastojen sairaanhoitajille, röntgenhoitajille ja kätilöille. Aineiston käsittelyssä käytettiin Webropol-sovelluksen raporttia, ja aineisto analysoitiin kuvailevalla analyysilla. Kyselyn avoimen kysymyksen analyysissa hyödynnettiin yksinkertaistettua kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysiä.
Kyselyn tuloksista ilmeni, että MET-toimintaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Osastoilla koettiin MET-toiminnan olevan tarpeellista ja tuovan turvallisuuden tuntua työskentelyyn. Kehittämistä vaativina osa-alueina esiin nousivat MET-toimintaan liittyvä koulutus ja MET-kriteeristön toimimattomuus nykymuodossaan joillakin osastoilla.
Tulosten perusteella säännöllisen koulutuksen järjestäminen MET-toiminnan kohderyhmälle olisi perusteltua. Koulutuksen kautta voitaisiin mahdollisesti lyhentää viiveitä hälytysten tekemisessä ja selkeyttää henkilökunnan työnjakoa hälytystilanteissa. MET-toiminnan piiriin kuuluvien sydänvalvonta- ja sydäntoimenpideyksiköiden soveltuvuutta toimintaan olisi myös syytä selvittää. Mahdollista on, että toiminta nykymuodossaan MET-kriteeristöineen soveltuu paremmin vuodeosastoille.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin tutkimukseen osallistuvien osastojen sairaanhoitajille, röntgenhoitajille ja kätilöille. Aineiston käsittelyssä käytettiin Webropol-sovelluksen raporttia, ja aineisto analysoitiin kuvailevalla analyysilla. Kyselyn avoimen kysymyksen analyysissa hyödynnettiin yksinkertaistettua kvalitatiivisen tutkimuksen sisällönanalyysiä.
Kyselyn tuloksista ilmeni, että MET-toimintaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Osastoilla koettiin MET-toiminnan olevan tarpeellista ja tuovan turvallisuuden tuntua työskentelyyn. Kehittämistä vaativina osa-alueina esiin nousivat MET-toimintaan liittyvä koulutus ja MET-kriteeristön toimimattomuus nykymuodossaan joillakin osastoilla.
Tulosten perusteella säännöllisen koulutuksen järjestäminen MET-toiminnan kohderyhmälle olisi perusteltua. Koulutuksen kautta voitaisiin mahdollisesti lyhentää viiveitä hälytysten tekemisessä ja selkeyttää henkilökunnan työnjakoa hälytystilanteissa. MET-toiminnan piiriin kuuluvien sydänvalvonta- ja sydäntoimenpideyksiköiden soveltuvuutta toimintaan olisi myös syytä selvittää. Mahdollista on, että toiminta nykymuodossaan MET-kriteeristöineen soveltuu paremmin vuodeosastoille.