Islannin pankkikriisi 2008 ja sen nopea taloudellinen toipuminen
Åhlgren, Roni (2017)
Åhlgren, Roni
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820364
Tiivistelmä
Vuonna 2008 kansainvälisen finanssikriisin shokkiaallot saapuivat kunnolla Islantiin aiheuttaen sen pankkikriisin, jota tässä opinnäytetyössä tullaan käsittelemään. Pankkikriisin alkaessa viikon sisällä 88% Islannin pankkijärjestelmästä luhistui. Suurimmat pankit olivat kasvaneet ennen kriisiä yhteensä 11-kertaisiksi suhteutettuna Islannin bruttokansantuotteeseen. Suuren kriisin edessä Islanti joutui valitsemaan, antaisiko se pankkien kaatua vai sosialisoisiko se niiden tappiot pelastaen ne kansalaisten verorahoilla. Islanti toimi tilanteessa demokratian periaatteiden mukaan ja kansanäänestyksessä islantilaiset pääsivät äänestämään pankkien pelastamista vastaan. Selkeiden rajanvetojen jälkeen hallitus aloitti kriisitoimet pankkien konkurssipesien selvittämiseksi ja pankkijärjestelmän normalisoinniksi.
Tutkimuksen pääkysymyksinä esitettiin seuraavat: Mitkä olivat syyt Islannin pankkikriisille ja minkä takia Islanti toipui pankkikriisistä niin nopeasti? Tutkimus toteutettiin kuvailevalla tavalla. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda lukijalle selkeä kuva Islannin pankkikriisin taustoista aina 90-luvulta eteenpäin, sekä keinoista joilla Islannin hallitus lähti taistelemaan kriisiä vastaan. Työn viitekehyksenä toimii kansainvälinen finanssikriisi, joka alkoi Yhdysvalloista vuonna 2007. Tämän lisäksi työssä käydään läpi yleisellä tasolla rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja niiden kriisejä sekä yleistä tietoa Islannista ja sen taloudesta.
Tutkimuksessa syitä itse kriisiin löytyi useita. Valtio oli aloittanut pankkien yksityistämisen 90-luvulla, jolloin samalla pankkien lainsäädäntöä höllennettiin. Pankit kasvoivat halvan luoton avulla, joita ne saivat ulkomailta ja omalta keskuspankiltaan Islannista. Pankit saivat nostettua miljardeja Euroopan velkakirjamarkkinoilta, koska Islanti kuului Euroopan talous-alueeseen, minkä kautta pankeilla oli pääsy sinne. Luoton avulla pankit tekivät paljon yritysostoja erityisesti ulkomailla Euroopassa ja Yhdysvalloissa saakka. Likviditeettikriisin iskiessä maailmalla muut pankit vähensivät lainanantoaan, kun islantilaiset pankit jatkoivat luotonantoa saaden lisää asiakkaita itselleen. Viranomaiset Islannissa eivät pysyneet pankkien kasvutahdissa. Islannin finanssivalvonnan resurssit eivät pysyneet pankkien kasvun perässä. Islantilaiset pankit joutuivat nojautumaan lyhytaikaiseen rahoitukseen ulkomaalaisten tahojen sulkiessa ne pois velkakirjamarkkinoiltaan vuonna 2007. Tästä eteenpäin Islannin pankit olivat todella alttiita muutoksille maailmantaloudessa.
Islannin talous toipui kriisistä suhteellisen nopeasti. Tutkimuksen pohjalta voidaan vetää johtopäätökset, että hallituksen nopea toiminta kriisin tapahtuessa oli edesauttava tekijä kriisin siinä, ettei kriisi pitkittynyt. Vahinko saatiin rajattua. Islannin keskuspankki antoi myös anteeksi velkoja kotitalouksille ja yrityksille. Tallettajien varat taattiin. Nämä tekijät yhdessä kansalaisten osallistamiselle päätöksen tekoon mm. kansanäänestyksessä pankkien kohtalosta loivat uskoa talouteen. Myös ulkoiset tekijät, kuten alhainen öljyn hinta ja merkittävä turismin kasvu auttoivat Islannin taloutta nousemaan nopeasti kriisistä takaisin kasvun tielle.
Tutkimuksen pääkysymyksinä esitettiin seuraavat: Mitkä olivat syyt Islannin pankkikriisille ja minkä takia Islanti toipui pankkikriisistä niin nopeasti? Tutkimus toteutettiin kuvailevalla tavalla. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda lukijalle selkeä kuva Islannin pankkikriisin taustoista aina 90-luvulta eteenpäin, sekä keinoista joilla Islannin hallitus lähti taistelemaan kriisiä vastaan. Työn viitekehyksenä toimii kansainvälinen finanssikriisi, joka alkoi Yhdysvalloista vuonna 2007. Tämän lisäksi työssä käydään läpi yleisellä tasolla rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja niiden kriisejä sekä yleistä tietoa Islannista ja sen taloudesta.
Tutkimuksessa syitä itse kriisiin löytyi useita. Valtio oli aloittanut pankkien yksityistämisen 90-luvulla, jolloin samalla pankkien lainsäädäntöä höllennettiin. Pankit kasvoivat halvan luoton avulla, joita ne saivat ulkomailta ja omalta keskuspankiltaan Islannista. Pankit saivat nostettua miljardeja Euroopan velkakirjamarkkinoilta, koska Islanti kuului Euroopan talous-alueeseen, minkä kautta pankeilla oli pääsy sinne. Luoton avulla pankit tekivät paljon yritysostoja erityisesti ulkomailla Euroopassa ja Yhdysvalloissa saakka. Likviditeettikriisin iskiessä maailmalla muut pankit vähensivät lainanantoaan, kun islantilaiset pankit jatkoivat luotonantoa saaden lisää asiakkaita itselleen. Viranomaiset Islannissa eivät pysyneet pankkien kasvutahdissa. Islannin finanssivalvonnan resurssit eivät pysyneet pankkien kasvun perässä. Islantilaiset pankit joutuivat nojautumaan lyhytaikaiseen rahoitukseen ulkomaalaisten tahojen sulkiessa ne pois velkakirjamarkkinoiltaan vuonna 2007. Tästä eteenpäin Islannin pankit olivat todella alttiita muutoksille maailmantaloudessa.
Islannin talous toipui kriisistä suhteellisen nopeasti. Tutkimuksen pohjalta voidaan vetää johtopäätökset, että hallituksen nopea toiminta kriisin tapahtuessa oli edesauttava tekijä kriisin siinä, ettei kriisi pitkittynyt. Vahinko saatiin rajattua. Islannin keskuspankki antoi myös anteeksi velkoja kotitalouksille ja yrityksille. Tallettajien varat taattiin. Nämä tekijät yhdessä kansalaisten osallistamiselle päätöksen tekoon mm. kansanäänestyksessä pankkien kohtalosta loivat uskoa talouteen. Myös ulkoiset tekijät, kuten alhainen öljyn hinta ja merkittävä turismin kasvu auttoivat Islannin taloutta nousemaan nopeasti kriisistä takaisin kasvun tielle.