Sydänterveyttä edistävän ravitsemusohjauksen sisältö 1970-luvulta 2000-luvulle
Hämäläinen, Emma (2010)
Hämäläinen, Emma
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078324
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, mitä sydänterveyttä edistävä ravitsemusohjaus on sisältänyt 1970-luvulta 2000-luvulle. Opinnäytetyö oli osa Terveyden edistämisen hanketta ja tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) kanssa.
Opinnäytetyöni tehtiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Aineistoa kerättiin kirjallisuudesta ja ravitsemusalan ammattijulkaisuista. Aineiston analyysinä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa kerrottiin sydän- ja verenkiertoelimistön rakenteesta ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista sekä ravitsemushoitoon liittyvästä ohjauksesta sekä ravitsemussuosituksista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravitsemus on muuttunut melko vähän 1970-luvulta 2000-luvulle. Ravitsemussuosituksissa on huomioitu ihmisen terveys, minkä takia sydänterveyttä edistävän ravitsemuksen sisältö ei oikeastaan eroa ravitsemussuosituksista. Sydänterveyttä ylläpitävässä ruokavaliossa korostuu vähäsuolaisuus ja rasvan saannin huomiointi. Jo 1970-luvulla tiedettiin, että natrium ja rasva vaikuttavat sydänterveyteen muun muassa nostamalla verenpainetta ja kolesterolitasoa. Kuidun saanti on erityisen tärkeää sydänsairailla, koska kuitu vähentää veren kolesterolipitoisuutta sitomalla ruuan mukana tulevaa kolesterolia.
Voidaan todeta, että sydänterveyttä edistävän ravitsemuksen taustalla ovat yleiset ravitsemussuositukset. Ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Jatkossa voisi vertailla ravitsemusterapeutin ja sairaanhoitajan työnkuvaa ravitsemusohjauksen ja sen sisällön näkökulmasta sekä tutkia ravitsemusohjauksen toteutumista käytännössä sairaanhoitajan tekemänä.
Opinnäytetyöni tehtiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Aineistoa kerättiin kirjallisuudesta ja ravitsemusalan ammattijulkaisuista. Aineiston analyysinä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa kerrottiin sydän- ja verenkiertoelimistön rakenteesta ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista sekä ravitsemushoitoon liittyvästä ohjauksesta sekä ravitsemussuosituksista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravitsemus on muuttunut melko vähän 1970-luvulta 2000-luvulle. Ravitsemussuosituksissa on huomioitu ihmisen terveys, minkä takia sydänterveyttä edistävän ravitsemuksen sisältö ei oikeastaan eroa ravitsemussuosituksista. Sydänterveyttä ylläpitävässä ruokavaliossa korostuu vähäsuolaisuus ja rasvan saannin huomiointi. Jo 1970-luvulla tiedettiin, että natrium ja rasva vaikuttavat sydänterveyteen muun muassa nostamalla verenpainetta ja kolesterolitasoa. Kuidun saanti on erityisen tärkeää sydänsairailla, koska kuitu vähentää veren kolesterolipitoisuutta sitomalla ruuan mukana tulevaa kolesterolia.
Voidaan todeta, että sydänterveyttä edistävän ravitsemuksen taustalla ovat yleiset ravitsemussuositukset. Ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Jatkossa voisi vertailla ravitsemusterapeutin ja sairaanhoitajan työnkuvaa ravitsemusohjauksen ja sen sisällön näkökulmasta sekä tutkia ravitsemusohjauksen toteutumista käytännössä sairaanhoitajan tekemänä.